Päärynä

Päärynä (Pyrus communis) on hedelmäpuuna viljelty ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva puu, joka on läheistä sukua omenapuille (Malus). Päärynäpuu eroaa omenapuista suippokärkisten lehtien, huiskilokukinnon, valkoisten kukkien, kokonaan erillisten vartaloiden ja latvapuoleltaan tyvipuolta turpeamman hedelmän kautta.

Päärynä
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Rosales
Heimo:	Ruusukasvit Rosaceae
Suku:	Päärynäpuut Pyrus
Laji:	communis
Kaksiosainen nimi
Pyrus communis L.[2]
Katso myös
Päärynä Wikispeciesissä   Päärynä Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Päärynän hedelmä on syötävä. Hedelmä on kypsänä ruskeanvihreä, mehukas ja maultaan makea.

Alkuperä

Päärynän kotimaa ja lajin kantamuodot ovat epävarmoja. Luultavasti se on risteytystulos muun muassa lajeista Pyrus achras (Keski-Aasia) ja Pyrus persica (Syyria ja Iran) sekä itämaisista lajeista Pyrus cordata ja Pyrus elaeagnifolia. Yhdysvalloissa viljellään Pyrus japonica -lajista kehitettyjä lajikkeita. Päärynä kasvaa villinä toisinaan jo Etelä-Ruotsissa, mutta etelämpänä useinkin, joten on ollut mahdoton selvittää, onko laji alkuperäinen Euroopassa.

Kasvatus Suomessa

Hedelmänviljelyn alkuaikoina on Suomeen tuotu myös päärynäpuiden taimia. Monet pakkastalvet ovat olleet kuitenkin tuhoisia omenapuuta aremmalle päärynäpuulle. Viljelys on levinnyt kaikkiin lauhkean ilmaston maihin; Suomessakin sitä kasvatetaan kotipuutarhoissa lähinnä Etelä-Suomessa, mutta kotipuutarhurit ovat saaneet kestävimmillä lajikkeilla hyviä tuloksia pohjoisempanakin. Päärynää viljellään ja lisätään kuten omenapuuta. Tärkeimmät loiset ja tuholaiset ovat hedelmärupi, päärynäpunkki ja kirsikkapistiäinen.^[3] Päärynän kasvupaikan tulee olla aurinkoinen, lämmin ja suojattu kylmiltä tuulilta. Parhaiten päärynä viihtyy syvämultaisessa, hiekkapitoisessa ja lämminpohjaisessa maassa. Se ei viihdy savimaassa. Varmimmin päärynän kasvatus onnistuu säleikköpuuna lämpimällä seinustalla.^[4]

Ravintoarvot

Ravintoarvoja per 100 g

	Päärynä kuorineen[5] +
Proteiineja	0,3g
Rasvaa	< 0,1 g
Hiilihydraatteja	7 g
Kuituja	1,9 g
A-vitamiinia	1,4 µg
C-vitamiinia	5,3 mg
B1-vitamiinia	0,07 mg
B2-vitamiinia	0,16 mg
E-vitamiinia	<0,1 mg
K-vitamiinia	1,76 µg
Kalsiumia	9,7 mg
Rautaa	0,2 mg
Kaliumia	132 mg
Magnesiumia	6,2 mg
Natriumia	1,2 mg
Suolaa	3,9 mg
Fosforia	11,4 mg
Seleeniä	0,9 mg

Tuotanto

Päärynän kukkia

Päärynöiden (hedelmien) tuotanto 2021 (miljoonaa tonnia)[6]
1	Kiina	19,0
2	Yhdysvallat	0,6
3	Argentiina	0,6
4	Turkki	0,5
5	Muut	5,1
	Yhteensä	25,8

Käyttö

Päärynästä tehdään monenlaisia jälkiruokia paistamalla, keittämällä tai kuorruttamalla. Päärynää käytetään myös piirakoihin, kakkuihin, torttuihin ja pannukakkuihin.^[7] Päärynämehu sopii muun muassa sekoitettavaksi omenamehuun.^[8] Calvados-brandyyn voidaan käyttää päärynää.