Päijät-Hämeen ilmailumuseo

Päijät-Hämeen ilmailumuseo, tunnetaan myös nimellä Vesivehmaan varastohalli, on Asikkalassa Lahti-Vesivehmaan lentopaikan länsilaidalla sijaitseva ilmailumuseo.^[1] Nykynimisenä museona se avattiin virallisesti 19. toukokuuta 2006.^[2]

Päijät-Hämeen ilmailumuseo
Blackburn Ripon IIF, RI-140
Tyyppi	ilmailumuseo
Sijainti	Asikkala
Ylläpitäjä	Lahden ilmasilta
Kotisivut	Päijät-Hämeen ilmailumuseo
Koordinaatit	61°8′40″N, 25°41′13″E
Päijät-Hämeen ilmailumuseo
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Aero A-32 GR Jupiter, AEj-59

Museo on pääosin Suomen ilmavoimien koneiden museo. Suomen Ilmavoimat alkoi vuonna 1948 tehdyn päätöksen mukaan sijoittaa osan käytöstä poistetuista konetyypeistään Vesivehmaan varastohalliin. Varasto säilytti pitkään paljon vanhempiakin sotilaslentokoneita. Toisaalta ilmavoimat myi 1940-luvun lopulla romuksi suuren määrän toisen maailmansodan aikaisia lentokoneita.

Museota ylläpitää Lahden ilmasilta (LIS),^[2] joka on perustettu 15. marraskuuta 1962. Se on kiltajärjestö, joka alkoi suojella varastoituja koneita, joita on parikymmentä. Museokoneita Päijät-Hämeen ilmailmuseoon on kunnostanut myös Ilmailumuseoyhdistys ry:n Tiistaikerho.^[3]

Kävijöitä museossa on ollut noin 2000 vuodessa.

Kokoelmat

Entiset Suomen Ilmavoimien koneet

• Blackburn Ripon II F - brittiläinen tiedustelukone. Museolla on ainoa Ripon koko maailmassa. Kone on koottu keväällä 2006, mutta sitä ei entisöidä Vesivehmaalla, jolla on museokoneiden varastointiveloite muttei lupaa entisöintiin.
• Folland Gnat Mk.1, englantilainen hävittäjälentokone 1950-luvulta.
• Fouga Magister CM 170, ranskalainen harjoitushävittäjä 1960-luvun alusta.
• MiG-15 UTI, neuvostoliittolainen harjoitushävittäjälentokone 1950-luvulta.
• MiG-21bis, neuvostoliittolainen hävittäjälentokone 1970-luvulta.
• Mil Mi-8 P, neuvostoliittolainen kuljetushelikopteri.
• Saab J 35S Draken, ruotsalainen hävittäjälentokone 1970-luvulta.

Entisöimättömät Ilmavoimien koneet

• Aero A-32, tšekkoslovakialainen tiedustelukone 1920-luvun lopulta.
• Caudron C.59, ranskalainen 1920-luvun tiedustelukone.
• Caudron-Renault C. R. 714, ranskalainen toisen maailmansodan hävittäjälentokone CA-556, jolla ei Suomen ilmavoimat lentänyt lainkaan.
• de Havilland Vampire Mk 55, englantilainen harjoitushävittäjä 1950-luvun alusta. Koneen runko on hyvin huonossa kunnossa, mutta paljastaa puurakenteen.
• I.V.L. D.26 Haukka I, suomalainen hävittäjälentokone 1920-luvulta.
• VL E.30 Kotka II, suomalainen hävittäjälentokoneen prototyyppi vuodelta 1930.

Entisöimättömät siviililentokoneet

• I.V.L. K.1 Kurki, suomalainen siviilikoulukone 1920-luvun lopulta, joka tunnettiin myös nimellä "Järvisen laatikko" suunnittelijansa Asser Järvisen mukaan. Tämäkin on voinut olla Suomen ilmavoimien rekisterissä.
• Republic RC-3 Seabee, 1940-luvun amerikkalainen pieni lentovene.
• Kassel 12, 1930-luvun saksalainen liitokone (hallin katosta roikkuva)

Se, että esimerkiksi 1920-luvun koneita ylipäätään on museolla johtuu Ilmavoimien päätöksestä tuolloin säästää museoita varten lentokoneistaan ainakin yhden kappaleen kutakin mallia. 1930-luvun metallirakenteiset koneet kelpasivat romumetalliksi toisen maailmansodan jälkeen. Entisöintiajatus syttyi vasta 1960-luvun lopulla ja tuolloin Vesivehmaan varastohallin tuolloin laajempi konemäärä oli avainasemassa.

Museossa on useista muista koneista osia - siipiä, ampumoita, moottoreita.