Parnassós

Parnassós (kreik. Παρνασσός) on vuori Píndos-vuoriston kaakkoisosassa Keski-Kreikassa. Sen korkeimman huipun Liákouran korkeus on 2 457 metriä ja prominenssi 1 590 metriä. Parnassós on Kreikan kaikista vuorista kahdeksanneksi korkein.^[1][2] Parnassós ja sen ympäristö muodostavat kansallispuiston nimellä Parnassóksen kansallismetsä (Εθνικός Δρυμός Παρνασσού, Ethnikós Drymós Parnassoú).^[3]

Parnassós
Παρνασσός

Parnassósvuori.

Sijainti	Boiotia, Fokis ja Fthiotis, Keski-Kreikka, Kreikka
Vuoristo	Píndos
Korkeus merenpinnasta	2 457 m
Prominenssi	1 590 m

Koordinaatit	38° 31′ 59″ P, 22° 37′ 00″ I

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Maantiede

Parnassósvuorta.

Parnassóksen rinteitä talvella.

Parnassós on yksi Manner-Kreikan suurimmista vuorialueista. Se sijaitsee Boiotian, Fokiin ja Fthiotiin maakuntien (nykyisten alueyksiköiden) alueella Korintinlahden pohjoispuolella ja Delfoin koillispuolella. Parnassóksen korkein huippu on nimeltään Liákoura (Λιάκουρα). Vuori kuuluu Manner-Kreikan pohjois-eteläsuunnassa halkaisevaan laajaan Píndos-vuoristoon. Vuori on pääosin kalkkikiveä.

Parnassóksen kansallispuiston pääalueen pinta-ala on 3 513 hehtaaria.^[3] Tämän lisäksi varsinaiseen kansallispuistoon kuuluvat myös Parnassósvuoren korkeimmat huiput sekä muita alueita.^[4][5] Parnassós tunnetaan myös talviurheilukeskuksena. Siellä sijaitsevat Kreikan suurimmat hiihtokeskukset Kelária (Kellária) ja Fterólaka (Fterólakka). Lisäksi vuorella on myös pienempi Gerontóvrachoksen hiihtokeskus. Laskettelurinteitä on yhteensä 23 kappaletta ja 27 kilometriä. Alueella on myös paljon suosittuja vaellusreittejä.^[6][7]

Historia ja mytologia

Rafaelin fresko Parnassos, 1509–1510.

Kreikkalaisessa mytologiassa vuori sai nimensä heeros Parnassoksesta, joka oli joko Poseidonin tai Kleopompoksen sekä nymfi Kleodoran poika. Parnassos perusti vuoren juurella Delfoissa toimineen Python oraakkelin, josta tuli myöhemmin Apollonille omistettu Delfoin oraakkeli. Myöhemmin koko vuori oli pyhitetty Apollonille ja sitä pidettiin muusien kotipaikkana. Parnassósvuori oli myös se paikka, johon Deukalionin ja Pyrrhan arkki päätyi suuren vedenpaisumuksen lopuksi.^[6]

Koska Parnassósvuori kytkeytyy mytologiassa muusiin, siihen voidaan viitata ikään kuin taiteiden ja kirjallisuuden alkukotina. Tätä kautta myös suomalainen kulttuurilehti Parnasso on saanut nimensä vuoresta.

Parnassóksen kansallispuisto perustettiin vuonna 1939.^[3]