Patrick Roy
kanadalainen jääkiekkoilija From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Patrick Jacques Roy (s. 5. lokakuuta 1965 Quebec, Quebec, Kanada) on kanadanranskalainen[1] jääkiekkovalmentaja ja uransa lopettanut jääkiekkomaalivahti. Hänet tunnetaan Ken Drydenin perhostyylin edistäjänä.
Remove ads
Ura pelaajana
Montreal Canadiens (1984–1995)
Patrick Roy aloitti NHL-uransa Montreal Canadiensissa, jonka organisaatiossa hän pelasi vuodesta 1984 vuoteen 1995. Ensimmäisen NHL-pelinsä Roy pelasi 23. helmikuuta 1985 Winnipeg Jetsiä vastaan. Canadiens voitti Stanley Cupin seuraavana vuonna, ja Roy palkittiin Conn Smythe Trophylla pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana. Hänet valittiin myös kauden 1985–1986 tulokkaiden tähdistökentälliseen (NHL All-Rookie Team). Hän voitti myös toisen Stanley Cupin Canadiensissa vuonna 1993.
Canadiens hävisi 2. joulukuuta 1995 kotonaan Detroit Red Wingsille 1–11. Montrealin valmentaja Mario Tremblay antoi Patrick Royn seisoa maalilla yhdeksän takaiskumaalin ajan ennen kuin vihdoin päästi hänet vaihtoon toisessa erässä. Roylle kertyi ottelussa vain 17 torjuntaa. Nöyryytyksestä suuttunut Roy luisteli pois maaliltaan, rynni ohi Tremblayn ja ilmoitti vaihtopenkin takana istuneelle Canadiensin presidentille Ronald Coreylle, ettei enää koskaan pelaa Canadiensille.[2]
Colorado Avalanche (1996–2003)
Roy siirtyi Colorado Avalancheen joulukuussa 1995, ja heti samalla kaudella Avalanche voitti Stanley Cupin. Toisen kerran kyseisessä joukkueessa Roy voitti NHL-mestaruuden 2001. Viimeisen NHL-pelinsä hän pelasi 22. huhtikuuta 2003 Minnesota Wildiä vastaan.
Saavutukset NHL:ssä
Roy rikkoi uransa aikana monia ennätyksiä NHL:ssä. Merkittäviä ennätyksiä ovat esimerkiksi maalivahdin eniten pudotuspelivoittoja (151)[3] ja eniten pelattuja pudotuspelejä (247).[4] Hänellä on myös maalivahdeista toiseksi eniten voittoja (551) Martin Brodeurin jälkeen.[5] Roy valittiin Hockey Hall of Fameen kesäkuussa 2006 ja liittyi siihen virallisesti saman vuoden marraskuussa.
Remove ads
Ura valmentajana
Pelaajauransa jälkeen Roy aloitti vuonna 2005 osaomistamansa Quebec Rempartsin päävalmentajana juniorisarja LHJMQ:ssa. Hän toimi myös seuran toimitusjohtajana. Roy valmensi Rempartsia kahdeksan kauden ajan, joista ensimmäisellä joukkue voitti Canadian Hockey Leaguen mestaruuden Memorial Cupin.[6][7]
Toukokuussa 2013 Roy siirtyi aiemmin pelaajana edustamansa NHL-seura Colorado Avalanchen päävalmentajaksi edeltäjänsä Joe Saccon irtisanomisen jälkeen. Hänestä tehtiin myös seuran jääkiekkoasioiden varajohtaja (engl. vice president of hockey operations).[7][8] Roy erosi päävalmentajan ja jääkiekkoasioiden varajohtajan paikalta omasta tahdostaan 11. elokuuta 2016, sillä hän ei mielestään saanut vaikuttaa pelaajien hankkimiseen liittyviin päätöksiin siinä määrin kuin olisi rooleissaan halunnut.
Tammikuussa 2024 Roy nimettiin New York Islandersin päävalmentajaksi potkut saaneen Lane Lambertin tilalle.[9]
Remove ads
Tilastot
Remove ads
Palkinnot
- Kauden paras maalivahti, Vezina Trophy (1989, 1990, 1992)
- Vähiten päästettyjä maaleja kaudessa, William M. Jennings Trophy (1987, 1988, 1989, 1992, 2002)
- Kauden arvokkain pelaaja pudotuspeleissä, Conn Smythe Trophy (1986, 1993, 2001)
- 1998 sijalla 22. The Hockey News -lehden listalla, jossa nimettiin 100 suurinta NHL-jääkiekkoilijaa (jatkoi uraansa tämän jälkeenkin)
- Valinta Hockey Hall of Fameen 13. marraskuuta 2006
- Vuoden valmentaja, Jack Adams Award (2014)
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads