Pehr Adolf von Bonsdorff

Pehr Adolf von Bonsdorff (ven. Пётр Адольфович Бонсдорф, Pjotr Adolfovitš Bonsdorf; 27. lokakuuta 1791 Turku – 11. tammikuuta 1839 Helsinki) oli suomalainen kemisti. Hän oli Turun akatemian kemian apulainen vuodesta 1818, professori vuodesta 1823 ja siirtyi yliopiston mukana Helsinkiin.^[1] Bonsdorff opiskeli myös ulkomailla Tukholmassa, Lontoossa ja Pariisissa. Hän julkaisi tutkimuksia epäorgaanisen kemian ja mineralogian aloilta, ja merkittävimpiä ovat hänen kaksoissuoloja käsittelevät tutkimuksensa. Ruotsin tiedeakatemia palkitsi hänet 1836 kultamitalilla tutkimuksesta, jonka aiheena on metallien hapettuminen ilmassa.^[2]

Tämä artikkeli käsittelee kemistiä. Muita samannimisiä on täsmennyssivulla Per Adolf von Bonsdorff.

Von Bonsdorffin isä oli Gabriel von Bonsdorff.^[2]