Plan S

From Wikipedia, the free encyclopedia

Remove ads

Plan S on alkujaan syyskuussa 2018 annettu julkilausuma tiedejulkaisujen avoimen saatavuuden nopeasta edistämisestä.[1][2] Vilkkaan keskustelun jälkeen julkaistiin toukokuussa 2019 tarkennettu, palautetta huomioinut suunnitelma.[3] Julkilausuma edellyttää, että valtiollisesti rahoitettujen tutkimusorganisaatioiden tieteentekijät ja tutkijat siirtyvät vuoteen 2021 mennessä julkaisemaan työnsä avoimissa tiedejulkaisuissa, avoimilla alustoilla tai kaikkien luettavissa olevissa viiveettömissä julkaisuarkistoissa. Tavoitteen saavuttamiseksi Plan S -hankkeelle on asetettu kymmenen periaatetta, joiden puolesta tukijat sitoutuvat toimimaan.[1]

Plan S -julkilausuman laati alkujaan 11 Euroopan maan keskeisen tiedeorganisaation ja -rahoittajan muodostaman ryhmittymä (cOAlition S). Kirjaimen S voidaan tulkita viittaavan englannin kielen sanoihin 'science' (tiede), 'speed' (vauhti), 'solution' (ratkaisu) tai 'shock' (äkkimuutos).[2] Julkilausumaa rahoittavat muun muassa Euroopan komissio ja Euroopan tiedeneuvosto.[4] Julkilausuman rahoittajiin on sittemmin liittynyt useita uusia organisaatioita, kuten Suomen akatemia, Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Bill ja Melinda Gatesin säätiö.[5][6][7] Rahoittajien ohella mukana on useita muita tukijoita (organisaatioita) ja nimettyjä sanansaattajia (tieteentekijöitä).[8]

cOAlition S -ryhmittymä toimii yhteistyössä esimerkiksi Directory of Open Access Journals (DOAJ) -tiedejulkaisuluettelon kanssa.[9] Julkaisuluetteloon ei vielä loppuvuonna 2019 ollut liitetty monia avoimesti julkaistuja suomalaisia tiedejulkaisuja.[10]

Remove ads

Julkilausuman pääperiaatteet

Tutkimusjulkaisujen nopean avoimuuteen siirtymisen edistämisen ohella:[9]

  • Tutkimusten tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla tai heidän organisaatiollaan. Kaikki julkaisut julkaistaan avoimilla lisensseillä, mieluiten Creative Commons Nimeä -lisenssillä (CC BY), jotta Berliinin julistuksen (2003) mukainen tieteen avoimuus täyttyy;
  • Rahoittajien tulee kehittää korkeatasoisille avoimen saatavuuden julkaisuille, alustoille ja julkaisuarkistoille vankat ehdot ja vaatimukset;
  • Jos korkeatasoisia avoimia tiedejulkaisuja tai alustoja ei vielä ole olemassa, tukijatahot koordinoidusti perustavat ja tukevat sellaisia tarpeen vaatiessa; tarvittaessa tuetaan myös avoimuutta edistäviä perusrakenteita;
  • Rahoittajat kattavat yksittäisten tutkijoiden sijaan mahdollisesti vaadittavat avoimien tiedejulkaisujen maksut; tunnustetaan, että kaikkien tutkijoiden pitää voida julkaista työnsä avoimella tavalla (open access);
  • Rahoittajat tukevat useanlaisia avoimen tiedejulkaisujen ja alustojen liiketoimintamalleja. Jos julkaisumaksuja peritään, niiden on oltava annattujen julkaisupalvelujen mukaisia ja maksujen rakenteen on oltava läpinäkyviä markkinoiden ja rahoittajien informoimiseksi maksujen mahdollisen standardoinnin ja maksukattojen asettamiseksi;
  • Rahoittajat rohkaisevat viranomaisia, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, kirjastoja, akatemioita ja tieteellisiä yhdistyksiä yhdenmukaistamaan strategiansa, toimintaperiaatteensa ja käytäntönsä erityisesti avoimuuden varmistamiseksi;
  • Edellä esitettyjä periaatteita on sovellettava kaikentyyppisiin tieteellisiin julkaisuihin, mutta selvää on, että siirtyminen monografioiden ja kirjojen luvuissa avoimuuteen kestää pitempään ja edellyttää erillistä ja asianmukaista menettelyä;
  • Rahoittajat eivät tue julkaisemisen hybridimallia. Rahoittajat voivat kuitenkin taloudellisesti osallistua tällaisiin järjestelyihin selkeästi määritellyn siirtymäkauden puitteissa;
  • Rahoittajat seuraavat sääntöjen noudattamista ja rankaisevat periaatteiden vastaisesti toimivia edunsaajia;
  • Rahoittajat sitoutuvat arvioimaan tutkimustuotoksia rahoituspäätösten aikana niin, että työn sisällölliset ansiot ovat keskeisiä eivätkä julkaisukanavan ominaisuudet, kuten lehden vaikutuskerroin tai muut mittaustulokset tai kustantaja.
Remove ads

Plan S -julkilausuman tukijat

Rahoittajat

Ylikansallisia organisaatioita

Kansallisia organisaatioita

Tukijoiksi ilmoittautuneita

Ylikansallisia organisaatioita

  • All European Academies (ALLEA);[8][23]
  • Afrikan tiedeakatemia (African Academy of Sciences, AAS);[8][24]
  • Confederation of Open Access Repositories;[25]
  • DARIAH-EU[8][26]
  • EEA and Norway Grants (Islanti, Lichtenstein ja Norja)[27][28]
  • Eurodoc[8][29]
  • European Molecular Biology Organization (EMBO);[30]
  • EU-Life;[8][31][32]
  • European University Association;[33]
  • Faculty of 1000;[34]
  • Fair Open Access Alliance;[35]
  • League of European Research Universities (LERU);[36]
  • Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche (LIBER);[37]
  • Marie Curie Alumni Association[29]
  • Open Access Scholarly Publishers Association (OASPA);[8][38]
  • OpenAIRE;[39]
  • SPARC Europe;[40]
  • Yhteinen julkilausuma (113 instituuttia 37 valtiosta ja 5 mantereelta);[41][42]
  • Young Academy of Europe[43]
  • Young European Research Universities Network (YERUN)[44]

Kansallisia organisaatioita

  •  Alankomaat: Netherlands Organisation for Health Research and Development (ZonMw);[45]
  •  Australia: Council of Australian University Librarians ja Australasian Open Access Strategy Group[46]
  •  Britannia: National Institute for Health Research (NIHR);[47]
  •  Kiina: National Science Library (NSL), National Science and Technology Library (NSTL), National Natural Science Foundation of China;[48][49][50]
  •  Portugali: Fundação para a Ciência e Tecnologia|Portuguese Foundation for Science and Technology (FCT);[51]
  •  Ruotsi: Swedish Research Council (Vetenskapsrådet);[52]
  •  Saksa Deutsche Forschungsgemeinschaft (DFG);[53]
  •  Sveitsi: Schweizerischer Nationalfonds (SNF);[54]
Remove ads

Arvioita suunnitelmasta

Ensikommenteissaan esimerkiksi tiedelehti Nature arvioi syyskuussa 2018 julkilausuman ensimmäisen version pohjalta, että Plan S estäisi tiukasti tulkittuna tieteentekijöitä julkaisemasta työtään noin 85 prosentissa tiedelehdissä, mukaan luettuna vaikutusvaltaisissa Naturessä tai Sciencessa. Lehden mukaan joulukuussa 2017 vain noin 15 prosenttia tiedelehdistä julkaisi työt välittömästi avoimella tavalla (open access). Yli kolmanneksella tiedelehdistä on maksumuuri tutkimusartikkeleille, ja sallii vapaasti luettavan artikkeliversion vasta vähintään kuuden kuukauden viiveen jälkeen. Tämä lähestuminen on esimerkiksi yhdysvaltalaisen terveystieteiden suurrahoittajan NIHn hyväksymä. Tieteen hybridijulkaiseminen on kasvattanut suosiota 2010-luvulla. Erityisesti hybridijulkaisemisen kieltäminen Plan S:n osana on Naturen mukaan aiheuttanut huolta monissa tiedekustantajissa; tämän julkaisutavan osuus oli 45 prosenttia Scopus-tietokannan vuoden 2016 julkaisuista.[2]

Plan S:n rahoittajaorganisaatioiden rahoittamaa tutkimusta on toistaiseksi vasta verraten pieni osa koko tieteen kentästä. Erään vuonna 2019 julkaistun selvityksen mukaan Clarivaten Web of Sciencessa vuonna 2017 indeksoiduista artikkeleista ainoastaan 6,4 prosenttia oli Plan S:n rahoittajien rahoittamaa.[3] Tämä arvio lienee kuitenkin Plan S -julkilausuman vaikutuksia aliarvioiva, sillä suorien Plan S rahoittajien ohella esimerkiksi useat keskeiset Kiinan tieteen rahoittaja- ja julkaisijatahot (esimerkiksi NSFC, vuosibudjetti runsas 30 mrd. juania (2018)[55]) sekä Saksan suurin tiederahoittaja (Deutsche Forschungsgemeinschaft, DFG; vuosibudjetti runsas 3,4 mrd. eur (2018) [56]) ovat antaneet tukensa Plan S:n periaatteille. Tämä nostanee merkittävästi avoimen tiedejulkaisemisen osuutta, sillä Kiina on noussut maailman suurimmaksi tieteentekijämaaksi Yhdysvaltojen ohi.[57]

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads