Podori

Podori^[3] (Parasitaxus usta) on podokarpuskasveihin kuuluvan Parasitaxus-suvun ainoa laji. Se on myös maailman ainoa tunnettu havupuihin tai yleensä paljassiemenisiin kasveihin kuuluva loiskasvi. Kasvi kuuluu Uuden-Kaledonian saaren endeemiseen lajistoon. Se on hyvin harvinainen ja melko vähän tutkittu.

Podori
Uhanalaisuusluokitus
Vaarantunut [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Kaari:	Havupuut Pinophyta
Luokka:	Havupuut Pinopsida
Lahko:	Pinales
Heimo:	Podokarpuskasvit Podocarpaceae
Suku:	Podorit Parasitaxus
Laji:	usta
Kaksiosainen nimi
Parasitaxus usta (Vieill.) de Laub.[2]
Synonyymit
Dacrydium ustum Vieill.
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Laji tunnetaan myös vanhalla nimellä Podocarpus ustus ja virheellisellä nimellä Parasitaxus ustus.

Ulkonäkö

Podori on noin 1,5–1,8 metrin korkuiseksi kasvava varpu tai pieni pensas. Sen lehdet ovat pienet ja suomumaiset muistuttaen lähinnä puutarhoissa kasvatettavien tuijien pieniä lehtiä. Väriltään kasvi vaihtelee kirkkaan viininpunaisesta punertavanviolettiin eikä siinä ole lainkaan vihreitä osia. Vaikka soluissa on viherhiukkasia, kasvi ei kykene lainkaan yhteyttämään.

Kudosvertailulla saadut tulokset viittaavat Parasitaxuksen olevan sukua Lepidothamnus-suvulle. Erityisen läheinen laji on eteläamerikkalainen Lepidothamnus fonkii.

Esiintyminen

Podoria esiintyy ainoastaan Uuden-Kaledonian pääsaaren Grande Terren tiheissä ja syrjäisissä vuoristometsissä, missä se kasvaa 400–1 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Kasvi on harvinainen, minkä vuoksi sitä on päästy tutkimaan vain vähän. Pienen kokonsa ja erikoisen värinsä vuoksi se ei myöskään ole helposti havaittavissa. Koska kasvin mehevien varsien päälle astuminen tappaa sen, myös kasvupaikkojen tarkoituksellista etsimistä pyritään välttämään.

Loisiminen

Podori on ainoa tunnettu paljassiemeninen, joka elää loisena. Sen isäntäkasvina toimii aina siipipodokki (Falcatifolium taxoides),^[4] joka on niin ikään podokarpuskasveihin kuuluva havupuu, ja esiintyy ainoastaan Uudessa-Kaledoniassa. Podorin loisimismekanismi on ilmeisesti kasvimaailmassa ainutlaatuinen ja se on herättänyt paljon keskustelua. Kasvilla ei ole lainkaan haustorioita, imurihmoja, joiden avulla useimmat loiskasvit imevät ravintoa isännästään. Sen sijaan se kasvattaa juuria isäntäkasvin sisään. Näiden kautta näyttää tapahtuvan vain veden siirtämistä.^[5]

Varsinaiset ravintoaineet podori siirtää ilmeisesti käyttämällä apunaan eräänlaista sienijuurta. Kyseessä ei kuitenkaan ole mäntykukkien kaltainen myko-heterotrofi vaan sekä podori että sen isäntä ovat sienirihmaston infektoimia ja sienijuuri kasvaa kokonaan podorin isäntään kasvattamien juurten sisällä. Sienen itiöitä löytyy myös podori omien siementen yhteydestä.