Ponsse
suomalainen metsäkoneita valmistava pörssiyritys From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Ponsse Oyj on vieremäläinen metsäkoneita valmistava pörssiyritys, jota hallitsee Vidgrénin perhe. Ponsse valmistaa, myy ja huoltaa tavaralajimenetelmään perustuvia metsäkoneita ja tekee niihin myös tietojärjestelmiä. Tavaralajimenetelmässä rungot katkotaan jo metsässä käytön vaatimiin mittoihin, minkä jälkeen tietojärjestelmät ilmoittavat loppuasiakkaalle jo metsästä tiedon siitä, kuinka paljon ja millaista puuta seuraavaksi saapuu.[3][4][5]
Ponsse on maailman suurimpien metsäkonevalmistajien joukossa. Suomessa se on markkina-johtaja: yli 40 prosenttia metsäkoneista on sen valmistamia.[6] Vuonna 2021 viidennes liikevaihdosta tuli Venäjältä.[7]
Remove ads
Historia
1970-luku: Varhaiset vuodet
Vuonna 1969 metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrén työskenteli Tehdaspuu Oy:n savotalla, jonne hän rakensi itselleen metsäkoneen pyöräkuormaajan osista. Kuormatraktorin nimeksi tuli Ponsse Paz vieremäläisen sekarotuisen metsästyskoiran mukaan.[8] [9]
Tehdaspuu pyysi Vidgréniä valmistamaan lisää metsäkoneita[9], joten hän pyysi Vieremän kuntaa rakentamaan itselleen konehallin, jossa koneita voisi rakentaa.[8] Vuonna 1970 kunnanvaltuusto teki täpärässä äänestyksessä rakennuspäätöksen 300-neliöisestä hallista, johon Vidgrén pääsi vuokralaiseksi. Ponsse Oy syntyi vielä samana vuonna.[10] [9] [11] Ensimmäinen tehtaalle palkattu insinööri oli Jouko Kelppe, joka työskenteli yli kolmenkymmentä vuotta Ponssella.[12] [13]
Yhtiön ensimmäisten kymmenen vuoden aikana koneita valmistui viisikymmentä, ne myytiin pääasiassa Itä-Suomeen.[9]
1980-luku: Ponsse myydään
Vuonna 1980 yhtiöllä oli parikymmentä työntekijää ja sen liikevaihto oli noin 10 miljoonaa markkaa. Tuotteita, hakkuukoneita ja kuormatraktoreita, tehtiin pääasiassa puutavarayhtiöille ja yksityisille urakoitsijoille. Niiden lisäksi Ponsse alkoi kehittää harvesteria, metsänkorjuun yleiskonetta, jota käytetään puun kaatamiseen, karsimiseen, katkomiseen ja lajitteluun.[9]
1980-luvun puolivälissä yhtiön liikevaihto ylitti 40 miljoonaa markkaa. Liikevaihto kasvoi erityisesti uuden S-sarjan kuormatraktorimallin ansiosta. Sen runko valmistettiin kevyestä alumiinista. Yhtiö lanseerasi myös Ponsse S15 -metsätraktorin[9], josta yhtiön läpimurron katsotaan alkaneen.[14] Myös Kehitysaluerahasto osallistui tämän tuotteen kehitysrahoitukseen.[15]
Vuonna 1986 Ponsse toi markkinoille uuden kevyen hakkuukoneen, Ponsse H520:n, Ponsse HN125-harvesterinosturin sekä H60-hakkuulaitteen. Ponssesta tuli Suomen markkinajohtaja hakkuukoneissa.[9]
Vuonna 1988 SKOP-konsernin omistama teollisuusyhtiö Interpolator Oy osti Ponssen, joka liitettiin Norcar-metsäkoneryhmään.[16] Kaupan myötä Vidgrén siirtyi toimitusjohtajasta Ponsse Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi.[9]
1990-luku: Vidgrénit ostavat Ponssen takaisin
Norcar ajautui konkurssiin vuonna 1992, jolloin SKOP osti Norcarilta Ponssen ja sen tytäryhtiön Kajaani Automatiikan.[17] Vuonna 1992 Ponsse esitteli kahdeksanpyöräisen kevyen metsäkoneketjun, HS10 harvesterin ja S10-ajokoneen.[18]
Helmikuussa 1993 Einari Vidgrénin vetämä sijoittajaryhmä, mukaan lukien OKO Venture Capital Oy ja Start Fund of Kera Oy, osti Ponssen takaisin.[16] [9] Yhtiön toimitusjohtajana aloitti Vidgrénin veli Esa Vidgrén.[9] Yhtiöön fuusioitiin myös tietojärjestelmiin erikoistunut Kajaanin Automatiikka Oy.[9] Samana vuonna Ponsse toi markkinoille maailman ensimmäisenä metsäkoneenvalmistajana tietokonepohjaisen mittalaitejärjestelmän, Ponsse Optin.[19]
Ponsse perusti ensimmäisen tytäryhtiönsä, ruotsalaisen Västeråsissa sijaitsevan Ponsse AB:n, vuonna 1994.[20] Helsingin pörssiin yhtiö listautui seuraavana vuonna, [21] jolloin sen tuotteita myytiin jo 11 maassa.[9]
Vuonna 1996 Ponsse esitteli kaksi uutta harvesteria, Ergo HS16:n ja Cobra HS10:n.[22] Ponssen metsäkone kytkettiin ensimmäistä kertaa verkkoon seuraavana vuonna. Metsäteollisuuden tietojärjestelmät alkoivat hyödyntää metsäkoneiden tuottamia tietoja muun muassa siinä, että puut voitiin kuljettaa suoraan oikeisiin paikkoihin.[21]
2000-luku: Kasvuvuodet päättyvät taantumaan
Vuonna 2000 Ponsse uudisti koko mallistonsa perusteellisesti.[14] Ponssen 30-vuotisjuhlien yhteydessä esiteltiin digitaalinen ohjausjärjestelmä, OptiControl ja 2001–tuoteperhe, jossa käytettiin Mercedes-Benz -moottoreita, ja johon kuului muun muassa Beaver-harvesteri.[23] Näkyvin muutos oli tuotteiden moderni pyöreä muotoilu ja uusi hopeanharmaa väri. Väristä ja moottorimerkistä johtuen tuote sai lempinimiä kuten "metsien johtotähti", "metsien mersu" ja "metsien hopeanuoli".[14]
BuffaloDual esiteltiin vuonna 2002[24] ja seuraavana vuonna Ponsse valmisti 3 000. metsäkoneensa. Loppuvuonna se esitteli uuden malliston ohella maailman ensimmäisenä metsäkoneenvalmistajana koneisiin suunnitellun reaaliaikaisen etähuoltoyhteyden, Remote Servicen.[25]
Arto Tiitinen aloitti Ponssen toimitusjohtajana vuonna 2004. Hän oli aiemmin työskennellyt Valtralla markkinoinnin ja myynnin johtotehtävissä.[26] Seuraavana vuonna Ponsse osti Lako Oy:n ja perusti Brasiliaan Ponsse Latin American.[27]
Vuonna 2005 Ponsse perusti tytäryhtiön Venäjälle.[28]
Vuonna 2006 esiteltiin Bear-harvesteri ja Elephant-ajokone.[29] Seuraavana vuonna Ponsse perusti tytäryhtiöt Kiinaan ja Hongkongiin.[30] Yhtiö toi myös markkinoille 10-pyöräisen ajokoneen, jota oli kehitetty pehmeiden turvemaiden puunkorjuuteknologiaa varten yhdessä Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.[31] Vieremän tehtaalla valmistui mittava laajennus.[11]
Helmikuussa 2008 Tiitinen kertoi siirtyvänsä Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajaksi.[26][32] Ponsse perusti Venäjälle tytäryhtiön, OOO Ponssen, ja osti seinäjokelaisen Epec Oy:n, joka valmisti työkoneiden ohjausjärjestelmiä.[33] Konsernilla oli tytäryhtiöt Ruotsissa, Yhdysvaltoissa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa.[9] Tiitisen seuraajaksi Ponssen uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin tekniikan tohtori[34] Juho Nummela.[35] Ponssen näkymät olivat niin hyvät, että yhtiössä keskityttiin tuotantokapasiteetin lisäämisen pulmiin.[21]
Tammikuussa 2009 Einari Vidgrén antoi aikataulun projektille, jossa kuusipyöräisten harvesterien rinnalle tuotaisiin uusi kahdeksanpyöräinen malli: ”Foxilla kaatuu ensimmäinen puu pääsiäisenä”. Kahdeksanpyöräinen Fox syntyi aikataulussa, neljässä kuukaudessa, ja käyttäjät pitivät uudenlaisesta koneesta. Useiden vuosien ajan Ponsse oli ainoa kahdeksanpyöräisiä harvestereita valmistava yhtiö.[21] Liikevaihto jäi lamavuonna 2009 alle 150 miljoonan euron.[36] Metsäkoneiden valmistus romahti neljännekseen edellisestä vuodesta, kesällä päiväkapasiteetti oli viisi konetta ja tilauskannassa koneita oli seitsemän. Kriisitilanteessa alettiin keskittyä tuotekehitykseen.[21] Ponssen ensimmäiset yt-neuvottelut käynnistyivät loppuvuonna ja henkilöstömäärä väheni tuhannesta runsaaseen 800 henkilöön.[14]
2010-luku: Einari Vidgrénin jälkeen
Einari Vidgrén kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen lokakuussa 2010 työmatkalla ollessaan.[9] Hänen seuraajakseen hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin hänen poikansa Juha Vidgrén ja varapuheenjohtajaksi Heikki Hortling. Vidgrénin muut pojat olivat myös mukana yrityksen toiminnassa: Jarmo Vidgrén toimi yhtiön myynti- ja markkinointijohtajana, Janne Vidgrén Keski-Euroopan aluejohtajana ja Jukka Vidgrén hallituksen jäsenenä. Yrityksen omistuksesta yli 60 % kuului Vidgrénin perheelle.[37][38][39]
Aiemmin esiteltyä Foxia suurempana teknologisena harppauksena pidetään Scorpioniksi nimettyä hakkuukonetta, jota alettiin myydä vuonna 2014. Scorpionin kuljettajan ohjaamo pysyy vaakatasossa myös rinteillä liikuttaessa ja suuri osa laitteen tekniikasta oli kokonaan uutta. Scorpionia on verrattu liikkuvaan tietokoneeseen, jonka ohjaamossa on näppäimistö, kosketusnäyttö ja kaksi ohjainta ja jonka toimintaa voi seurata verkon kautta esimerkiksi älypuhelimella. Laitteen hinta on noin puoli miljoonaa euroa, ja se teki Ponssesta yhden teollisen internetin edelläkävijän Suomessa.[21]
Vuonna 2015 Ponsse valmisti 10 000. metsäkoneensa.[40] Ponssen osuus maailman metsäkonemarkkinoista oli noin neljännes.[21]
Työntekijöitä yhtiöllä oli vuonna 2016 noin 1 400, joista 750 Suomessa ja 550 Vieremällä.[41] Yrityksessä oli enemmän ohjelmisto- kuin mekaniikkasuunnittelijoita. Ponssen koneissa oli paljon antureita, joista saatiin massoittain tietoa eli big dataa, jota voitiin voidaan hyödyntää koneiden huollossa ja kuljettajan työn tehostamisessa. Maaliskuussa Ponsse järjesti Industryhack-tapahtuman, jossa koodaritiimit miettivät uusia tapoja hyödyntää koneiden keräämää dataa.[21] Heikki Hortling kuoli huhtikuussa.[42]
Tammikuussa 2017 Ponsse irlantilainen tytäryhtiö aloitti toimintansa.[43] Syksyllä Ponsse ja sen tytäryhtiö Epec perustivat Tampereelle tuotekehitysyksikön, joka keskittyi liikkuvien työkoneiden ohjelmisto- ja automaatiosuunnitteluun.[44] Ohjelmistoja käytettiin esimerkiksi koneiden ohjauksessa ja mittalaitteistoissa.[45]
Elokuussa 2018 Ponsse sai valmiiksi tehdaslaajennuksensa Vieremällä. Laajennus maksoi 38 miljoonaa euroa ja sen jälkeen tuotantotiloja oli käytössä 40 000 neliötä.[11]
Marraskuussa 2019 Ponsse kertoi rakentavansa huoltopalvelukeskuksen Joensuuhun.[46] Konsernin palveluksessa työskenteli lähes 1800 työntekijää, ja sillä oli toimintaa yli 40 maassa.[38] Viennin osuus liikevaihdosta oli 80 prosenttia. Konsernin liikevaihto oli 667,4 miljoonaa ja liikevoitto 67,3 miljoonaa euroa.[47][48]
2020-luku
Tammikuussa 2020 Ponsse kertoi, että se aikoo juhlistaa 50 vuottaan juhlakiertueella, joka vierailee 28 maassa ja 105 paikkakunnalla.[49] Toukokuussa Ponssen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jarmo Vidgrén. Hänen edeltäjänsä Juha Vidgrén jatkoi hallituksen jäsenenä.[50]
Elokuussa 2021 alkoi future cabin - eli fuca-ohjaamolla varustetun Scorpionin sarjatuotanto. Asiakkaat ovat mukana tuotekehityksessä, he ovat vaikuttaneet muun muassa ergonomian parantamiseen. Harvesterissa oli myös uusi Opti 5g -tietojärjestelmä ja 15,6-tuumainen kosketusnättö.[51] Ohjaamo palkittiin Red Dot -kilpailussa.[52]
Ponsse ilmoitti marraskuussa 2021 vastaavansa jatkossa itse Chilen myynti-, varaosa- ja huoltopalvelutoiminnoistaan, joita hoitamaan Chileen on perustettu tytäryhtiö Ponsse Chile S.p.A. Muutos tapahtui Ponssen ostettua jälleenmyyjänsä F.C. Ventas Y Servicios Limitada toiminnoista huoltopalvelukeskuksen varaosavarastoineen ja huoltoautoineen. Kauppa tuli päätökseen maaliskuussa 2022. Ponssen vuosittaisen liiketoiminnan laajuus Chilessä on noin kymmenen miljoonaa euroa.[53]
Helmikuussa 2022 Ponsse ilmoitti ostavansa tšekkiläisen jälleenmyyjänsä Křenek Forest Service s.r. o:n koko osakekannan. Kaupan toteuduttua 1. huhtikuuta 2022 Ponssen myynti-, varaosa- ja huoltopalvelutoiminnoista vastaa Tšekissä yhtiön tytäryhtiö Ponsse Czech s.r.o.[54]
Helmikuussa 2022 Ponsse ja sen tytäryhtiö Epec avasivat tuotekehitysyksikön Turkuun.[55]
Remove ads
Organisaatio
Vuodesta 2015 lähtien Ponssen organisaatiorakenne on perustunut kolmeen pääprosessiin:
- myynti ja huolto,
- toimitusketju ja
- tuotekehitys.[56]
Vuonna 2020 yhtiöllä oli 1750 työntekijää, joista Suomessa 930. Asiakkaita sillä oli 45 maassa. Yrityksen teknologiatytäryhtiö Epec työllisti 125 henkilöä.[57] Konsernin liikevaihto oli 636,6 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 80 prosenttia. Tytäryhtiöitä oli 12, ne sijaitsivat Brasiliassa, Britanniassa, Irlannissa, Kiinassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Uruguayssa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Omia jälleenmyyjiä sillä oli esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kiinassa, Romaniassa, Kanadassa ja Italiassa. Yhtiön jälleenmyyjäverkostossa toimi 42 yritystä yli 40 maassa.[1]
Syksyllä 2021 Ponsse osti Chilestä paikallisen jälleenmyyjänsä huoltapalvelukeskuksen.[58] Venäjällä Ponssella on palveluverkko, johon kuuluu 44 huoltopalvelukeskusta.[59]
Joulukuussa 2021 Ponssen kymmenen suurinta omistajaa olivat Juha Vidgrén, Jukka Vidgrén, Janne Vidgrén, Jarmo Vidgrén, Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap, Skandinaviska Enskilda Banken, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Einari Vidgrénin säätiö SR ja sijoitusrahasto Evli Suomi. Yhtiön osake- ja äänienemmistö on Vidgrénin suvun hallussa.[60]
Remove ads
Tuotteet
- Pääartikkeli: Luettelo Ponssen tuotteista
Ponssen päätuotteita ovat harvesterit, ajokoneet, yhdistelmäkoneet ja hakkuupäät.lähde?
Ponsse valmistaa, myy ja huoltaa tavaralajimenetelmään perustuvia metsäkoneita ja tekee niihin myös tietojärjestelmiä. Ponssen metsäkoneita on pidetty edelläkävijänä teollisen internetin sovelluksissa.[61][62] Harvesterit toimivat digitaalisesti. Valmistuneet tuotostiedot ja tienvarteen ajettujen puutavaralajien määrät raportoidaan päivittäin metsäyhtiölle.[51] Tavaralajimenetelmässä rungot katkotaan jo metsässä käytön vaatimiin mittoihin, minkä jälkeen tietojärjestelmät ilmoittavat loppuasiakkaalle tiedon siitä, kuinka paljon ja millaista puuta seuraavaksi saapuu.[3][4][5] Verkon kautta saadaan myös ohjeet tulevien työmaiden korjuu- ja katkontatarpeista.[51]
Ponsse on kehittänyt Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa Mörkö-metsäkoneen, jossa metsäkuormatraktorin päälle asennetaan vesisäiliö, pumppukalusto ja vesitykki.[63] [64] Mörköä on hyödynnetty esimerkiksi Taipalsaaren turvetuotantoalueen palossa kesäkuussa 2019[64] ja Kalajoen metsäpalon jälkisammutuksessa elokuussa 2021 ja sitä on myyty ulkomaille, esimerkiksi Kanadaan.[63] Mörköä kuljettaa metsäkoneen kuljettaja ja vesitykkiä ohjaa koulutuksen saanut henkilö. Metsäkoneella pääsee paikkoihin, joihin muuten olisi hankalaa päästä.[65]
Ponssen tuotteille on myönnetty Avainlipun käyttöoikeus.[66][67]
Koulutusta
Ponsse tekee yhteistyötä oppilaitosten, kuten Ylä-Savon ammattiopisto YSAO:n ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.[57] Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa Valtimolla on Ponsse-asentajakurssi, jossa erikoistutaan Ponsse-metsäkoneasentajaksi.[68] Ylä-Savon ammattiopistossa taas on kehitetty laajennettua työssäoppimista hyödyntäen kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto-opiskelijoille opintopolkumalli, jossa opiskelija suorittaa 35% opinnoistaan Ponsse Oyj:n eri toimipisteissä.[69]
Remove ads
Palkinnot ja tunnustukset
- Syksyllä 1983 Vidgrén palkittiin Ylä-Savon vuoden yrittäjänä[15]
- Vuonna 1985 Vidgrén sai valtakunnallisen Vuoden Yrittäjä -palkinnon.[70]
- Vuonna 1994 Ponsselle myönnettiin ensimmäisenä metsäkonevalmistajana ISO 9001 –laatusertifikaatti.[20]
- Vidgrénistä tuli teollisuusneuvos vuonna 1997[9]
- Vuonna 2003 Ponsse sai Fennia Prize 2003-muotoilukilpailussa kunniamaininnan.[25]
- Ponsse on saanut kahdesti Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon, vuonna 2003 ja vuonna 2017. Se oli ensimmäinen yritys, joka on saanut kyseisen tunnustuksen kahdesti. Suomi 100 - juhlavuoden palkinto myönnettiin sen vuosikymmenten aikana osoittamasta kansainvälisestä ja kannattavasta kasvusta ja uudistumiskyvystä.[71]
- Ponsse Scorpion-harvesteri voitti vuosien 2013 ja 2015 välillä Eläköön automaatio! -palkinnon, Vuoden Laatuinnovaatio -palkinnon, Fennia Prize Grand Prix’n pääpalkinnon[72], teräsyhtiö SSAB:n järjestämän Swedish Steel Prize -kilpailun[73] sekä Red Dot-palkinnon.[52]
- Vuonna 2015 Ponsse valittiin tutkimusyhtiö T-Media Oy:n Luottamus&Maine-tutkimuksessa Suomen toiseksi maineikkaimmaksi yritykseksi[74] Vuonna 2021 Ponsse voitti kyseisen kilpailun neljättä kertaa peräkkäin.[75]
- Vuonna 2016 Ponsse sai Kasvu Open -tapahtumassa Suomen kasvupalkinnon.[47]
- Vuonna 2017 Perheyritysten liitto valitsi Ponssen vuoden 2017 perheyritykseksi.[76]
- Vuonna 2018 Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela valittiin vuoden liikemieheksi[77] ja Yksityissijoittajat valitsivat Ponssen parhaaksi keskisuureksi pörssiyhtiöksi.[78]
- Vuonna 2019 Savon Yrittäjät antoi Ponsselle maakunnallisen yrittäjäpalkinnon.[70]
- Vuonna 2020 Ponsse sai oululaisen Etiikkapalkinnon[79]
- Vuonna 2021 Ponssen Scorpion-harvesterin ohjaamo voitti Red Dot-kilpailussa tuotesuunnittelukategoriassa Best of the Best-palkinnon.[52]
- Vuonna 2022 Ponssen Scorpion-harvesterin ohjaamo sai iF Design Award 2022 -muotoilupalkinnon.[80]
Remove ads
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads