Pontos

Pontos (m.kreik. Πόντος, ”Meri”; lat. Pontus) oli antiikin aikainen alue ja kuningaskunta Mustanmeren rannalla, Turkin ja Georgian pohjoisrannikolla. Se rajautui Bithyniaan, Galatiaan, Kappadokiaan ja Armeniaan.

Tämä artikkeli liittyy maantieteeseen. Muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Pontos sijaitsee Vähän-Aasian itäosassa, Mustanmeren rannalla.

Persialaisen satraapin poika Mithridates I loi alueelle valtakunnan. Mithridates VI laajensi sitä. Lopulta roomalainen sotapäällikkö Pompeius valloitti alueen. Rooman valtakunnan osana Pontos kuului 200-luvun lopulle saakka Bithynia et Pontuksen provinssiin, jonka jälkeen alue jaettiin useammaksi provinssiksi.

Luettelo Pontoksen kuninkaista

• Mithridates I Ktistes (302 eaa. – 266 eaa., kuningas vuodesta 281 eaa.)^[1]
• Ariobarzanes (266 eaa. – noin 250 eaa.)^[1]
• Mithridates II (noin 250 eaa. – noin 189 eaa.)^[1][2]
• Farnakes I (noin 185 eaa. – noin 159 eaa.)^[1]
• Mithridates IV Filopator Filadelfos (noin 159 eaa. – 151 eaa.)^[3]
• Mithridates V Euergetes (150 eaa. – 121 eaa.)^[3]
• Mithridates VI Suuri (121 eaa. – 63 eaa.)
• Farnakes II (63 eaa. – 47 eaa.)
• Mithridates VII (47 eaa. – 46 eaa.)
• Dareios (39 eaa. – 37 eaa.)
• Polemon I (37 eaa. – 8 eaa.)
• Pythodoris (8 eaa. – 23 jaa.)
• Antonia Tryfaina (22 – 38)
• Polemon II (38 – 64)