Proton

From Wikipedia, the free encyclopedia

Proton
Remove ads

Proton (ven. Протон) on venäläinen kantoraketti, joka kehitettiin Neuvostoliitossa 1960-luvun alussa. Sen ensimmäinen laukaisu kantorakettina tapahtui 16. heinäkuuta 1965. Protonin pohjalta on tehty uusia versioita: Proton-K, jonka ensilento oli 10. maaliskuuta 1967 ja Proton-M, jonka ensilento oli 7. huhtikuuta 2001.

Tämä artikkeli käsittelee avaruusteknologiaa. Muita merkityksiä täsmennyssivulla.
Thumb
Proton-kantoraketti.
Remove ads

Kehityshistoria ja kaupallinen käyttö

Helmikuussa 1962 käydyssä Neuvostoliiton rakettitekniikan hallinnon johdon kokouksessa Vladimir Tšelomei esitteli raketin ylisuurena mannertenvälisenä ydinohjuksena nimikkeellä UR-500. Tämän esikehitys oli tehty suunnittelutoimistossa ilman puolustusministeriön valtuutusta. Sen jatkokehitys tapahtui Hrutševin pojan painostuksesta Dimitri Ustinovin tahtoa vastaan.[1]

Vuosien 1965 ja 1970 välillä käyttöön otettu Vladimir Tšelomein kehittämä raskas kantoraketti Proton oli hyvin epäluotettava. Raketin kehitys liittyi Neuvostoliiton kuuohjelmaan ja aikaan, jolloin eri rakettitehtaiden välinen kilpailu markkinaosuuksista Neuvostoliitossa oli kovaa myös poliittisena pelinä. Kehityksensä aikana se kilpaili N1-kantoraketin kanssa Neuvostoliiton suunnitteleman miehitetyn kuulennon kantoraketista 1970-luvun alkuun asti.

1970-luvulta lähtien Proton on ollut yksi kaikkein luotettavimmista kantoraketeista. 1960-luvun puolivälin jälkeen sillä on tehty 355 laukaisua, joista yli 96 % on onnistunut.

Proton laukaisi Neuvostoliiton kuualukset. Saljut-avaruusasemat laukaistiin (tyhjänä) Protonilla, kuten myös Mir-avaruusaseman ydin. Sillä on laukaistu luotaimia kohti Kuuta, Marsia ja Venusta.

Sen pääkäyttö on Venäjän GEO-kiertoradan satelliittien laukaisu. Sillä on viety mm. ISS-avaruusaseman ensimmäiset Zarya- ja Zvezda-moduulit.

Venäläisen Hrunitševin, joka valmistaa raketit, ja amerikkalaisen Lockheed Martinin yhteisyritys International Launch Services (ILS) markkinoi Protonia Yhdysvalloissa. Näitä lännen kaupallisia laukaisuja on tehty vajaat 60.

Remove ads

Proton 8K82K-version tekniikkaa

Kantoraketti pystyy laukaisemaan LEO-radalle noin 20 000 kg hyötykuorman.

Protonin ajoaine on epäsymmetrinen dimetyylihydratsiini (UDMH) ja typpitetraoksidi. Neuvostoliittolainen rakettisuunnittelija Sergei Koroljov kutsui tätä ajoainetta "saatanalliseksi myrkyksi", koska ne ovat hyvin myrkyllisiä, syövyttäviä ja karsinogeenisia. Nämä ajoaineet kuitenkin palavat kosketuksessaan toisiinsa ilman sytytintä, joka yksinkertaistaa rakettimoottoria. Ne voidaan varastoida pitkiä aikoja normaalissa lämpötilassa toisin kuin esimerkiksi nestemäinen vety. Ajoaineita kutsutaankin "varastoitaviksi" (storable).

Vaihe Kokonaismassa, kg Tyhjäpaino, kg Työntövoima, kN Paloaika, s Ominaisimpulssi, Ns/kg Halkaisija, m Korkeus, m Ajoaine Moottorit GRAU-tunnus
Vaihe 1 - Proton K-1 eli päämoottori 450 510 31 100 10 470 124 2620 4,15 21,20 N2O4/UDMH 6 kpl RD-253-11D48 Tunnus 8S810K
Vaihe 2 - Proton K-2 167 828 11 715 2 399 206 2260 4,15 14,00 N2O4/UDMH 4 kpl RD-0210 8S811K
Vaihe 3 - Proton K-3 50 747 4 185 630 238 4,15 6,50 N2O4/UDMH 1 kpl RD-0212
Vaihe 4 - Proton 11S824 eli ylin (raketti)vaihe 13 360 1800 83 3390 470 3,70 5,50 nestehappi ja kerosiini 1 kpl RD-58 11S824 eli Block D eli D-1-e
Remove ads

Laukaisut

Proton laukaisuja on tehty 355 kappaletta, ohessa engl. Wikipediasta käännetty puutteellinen taulukko.

Lisätietoja Ajankohta (UTC), Raketin versio ...
Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads