Pus
antiikin kreikkalainen pituusmitta From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Pus (m.kreik. πούς, pūs tai pous)[1] eli kreikkalainen jalka oli antiikin kreikkalainen pituusmitta, yksi jalka. Se vastasi 16 daktylosta, nykymitoissa yleensä noin 30 senttimetriä.[2][3][4]
Jalan tarkka pituus vaihteli eri aikoina ja alueilla ollen noin 27 cm ja 36 cm välillä.[5] Tärkeimmät olivat attikalainen (ateenalainen), aiginalainen ja olympialainen jalka.[6] Vanha attikalainen jalka oli 29,57 cm,[6][7] mikä näkyy muun muassa Parthenonin sadan jalan pituisen (hekatompedon) cellan pituudessa.[6] Usein attikalaisen jalan pituudeksi ilmoitetaan pyöristetymmin 29,6 cm.[2] Myöhempi eli uusi attikalainen jalka oli 30,82 (30,83) cm,[8] mikä näkyy Parthenonin stylobaatin leveydessä ja Panateenalaisen stadionin pituudessa 184,96 metriä, sillä stadionmitta oli 600 jalkaa.[3][6][9][10] Aiginalainen jalka oli 33,3 cm, mikä sekin voidaan laskea temppelien mitoista.[3][6] Olympialainen jalka oli 32,05 cm, mikä voidaan laskea Olympian stadionin pituudesta 192,27 metriä.[6]
Kreikassa jalka toimi eri pituusmittojen lisäksi myös monien muiden mittayksiköiden pohjana. Neliöjalka oli pinta-alan perusyksikkö.[11][12] Kuutiojalka muodosti tilavuusmitan, yhden keramionin. Siihen mahtuvan vesimäärän paino taas vastasi yhtä talenttia.[11]
Myöhemmin roomalaisesta jalasta (pes) tuli noin 24⁄25 uudesta attikalaisesta jalasta eli noin 29,6 cm,[13] mikä vastasi vanhaa attikalaista jalkaa. Roomalainen stadion (stadium) oli 600 uutta attikalaista jalkaa eli 625 roomalaista jalkaa, noin 185 metriä.[13]
Remove ads
Eri mittajärjestelmissä
Jalan pituus eräissä kreikkalaisissa mittajärjestelmissä:
Selitykset:
- Ateenassa käytetty.
- Ateenan doorilaistyylisten rakennusten mittasuhteissa käytetty.
Remove ads
Muuntotaulukko
Muuntotaulukko, kun perusyksikkönä käytetään vanhaa attikalaista jalkaa (29,57 cm):[4]
Pituusyksikkönä
Pinta-alayksikkönä
Remove ads
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads