Sammatti

Sammatti on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Suomen entinen kunta. Sammatti yhdistyi vuoden 2009 alussa Lohjan kaupunkiin kunnanvaltuuston 27. elokuuta 2007 tekemän yksimielisen päätöksen nojalla.^[5] Sammatin naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula ja Suomusjärvi. Nykyään Sammatin kirkonkylä on yksi Lohjan taajamista^[6]. Koko entisen kunnan alue muodostaa Lohjan kaupunginosan^[7]. Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen.

Sammatti
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Lohja
vaakuna	sijainti
Sammatin kirkko
Sijainti	60°19′11.8″N, 23°49′16.8″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Lohjan seutukunta
Kuntanumero	737
Hallinnollinen keskus	Sammatin kirkonkylä
Perustettu	1866[1]
Kuntaliitokset	Osia Karjalohjasta ja Lohjan maalaiskunnasta (1934)
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Lohja Sammatti
– syntynyt kunta	Lohja
Pinta-ala	85,06 km² [2] (1.1.2008)
– maa	72,01 km²
– sisävesi	13,05 km²
Väkiluku	1 365  [3] (31.12.2008)
– väestötiheys	18,96 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007 [4]
– 0–14-v.	18,8 %
– 15–64-v.	65,1 %
– yli 64-v.	16,0 %
Infobox OK

Sammatissa on useita järviä, niistä suurimmat ovat Enäjärvi ja Kirmusjärvi. Sammatin vaakunassa esiintyi vaahteranlehti ja sen kaksi siemenpähkylää, jotka kertovat kunnan eteläisestä sijainnista Suomessa, ja Lohjan seudun rehevästä luonnosta. Vaakunan suunnitteli Olof Eriksson, ja se vahvistettiin vuonna 1964.^[8]

Historia

Kartta Lohjan kaupungin kuntaliitoksista. Sammattiin liitettiin alueita Karjalohjasta ja Lohjan kunnasta, kunnes se liittyi Lohjaan vuonna 2009.

Sammatin viiri.

Sammatista tunnetaan kahdeksan esihistoriallista kohdetta – lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Pysyvä talonpoikaisasutus tuli alueelle 1100–1300-lukujen aikana. Alueen perusasutus oli lähtöisin Varsinais-Suomesta ja se keskittyi alun perin Kirmusjärven rannoille.^[9]

Ensimmäinen kirjallinen maininta Sammatista on vuodelta 1406^[10]. Siitä tuli Lohjan pitäjän alainen kappeliseurakunta viimeistään vuonna 1591. Karjalohjan irtaannuttua Lohjasta omaksi pitäjäkseen vuonna 1614 Sammatti siirtyi sen kappeliksi. Sammatti menetti kappelioikeutensa vuonna 1859, mutta irtautui maallisena kuntana emäpitäjästään jo vuonna 1866.^[1]

1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin Sammatissa oli 28 tilaa. 1600-luvun puolivälissä siellä oli parhaimmillaan 9 rusthollia eli ratsutilaa.^[11]

Ensimmäinen kunnon tie Sammattiin saatiin 1700-luvun lopulla, kun Sammatin ja Karjalohjan välinen polku raivattiin kärrytieksi.^[11]

Torppa Välkjärven rannalla Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Isojaossa Sammattiin ei syntynyt uusia tiloja, sillä seurakunnan alueella ei ollut raivattavaksi sopivaa aluetta. Vasta vuonna 1840 Lammin torpasta tuli maakirjatila. Sammatin väestön kasvaessa lisääntyi torppien määrä. 1850-luvulle tultaessa oli Sammatissa jo 75 torppaa, kun niitä 1789 oli ollut kymmenen. 1850-luvulla tilallisia oli noin joka neljäs sammattilaisista.^[11]

Sammatin entinen kunnantalo.

Sammatin kirkko

Pääartikkeli: Sammatin kirkko

Sammatin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuosina 1665–1666 nykyisen kirkon itäpuolelle. Uusi kirkko rakennettiin 1754–1755. Kellotapuli kirkolle rakennettiin 1763. Sammatin seurakunta itsenäistyi Karjalohjan seurakunnasta verraten myöhään, 1. tammikuuta 1951.^[11] Sammatti oli Manner-Suomen viimeinen maalaiskunta, joka sai oman evankelis-luterilaisen seurakunnan. Muun muassa Björköbyllä, Kodisjoella ja Öjalla ei sellaista koskaan ollut.

Sammatin kirkon vieressä on viljamakasiini, joka toimi eräänlaisena viljapankkina ennen varsinaisten rahalaitosten perustamista. Ensimmäiset merkinnät viljamakasiinista löytyvät vuodelta 1804, ja vielä 1930-luvulla makasiini oli jossain määrin alkuperäisessä käytössään.^[12]

Sampojuhlat

Ensimmäiset Sampojuhlat pidettiin 22.7.1956. Sampojuhlat pidetään joka kesäkuun viimeinen sunnuntai Paikkarin torpan viereisellä mäellä. Sampojuhlilla ovat pitäneet juhlaesitelmiä monet suomalaiset kulttuurielämän vaikuttajat ja vuonna 1964 Sampojuhlilla olivat kunniavieraina tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja hänen puolisonsa.^[11]

Entinen Joenpellon kauppa ja kirjailijatalo Myllykylässä.

Lohilammen museo.

Kyliä

Paikkarin torppa Sammatissa 1840-luvulla

• Haarijärvi (Haarjärvi), Karstu, Kaukola, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Myllykylä, Mustlahti, Niemenkylä ja Sammatti

Nähtävyyksiä

• Sammatin kirkko, 1755.
• Paikkarin torppa, Lönnrotin koti
• Lammintalo, Lönnrotin vanhuudenkoti
• Sampojuhlat, jokakesäinen juhla Sampomäellä Paikkarin tuntumassa
• Miinan mökki, Miina Lönnrotin vanhuudenkoti
• Lohilammen museo, museoitu rusthollitila.

Tunnettuja sammattilaisia

• Tuulikki Eloranta, laulaja
• Simo Hannula, taiteilija
• Eeva Joenpelto, kirjailija
• Elias Lönnrot, Kalevalan kokoaja
• Risto Piekka, Akavan puheenjohtaja

Oppilaitoksia

Sammatin vapaa kyläkoulu on Suomen ainoa maaseudulla sijaitseva Steiner-koulu.^[13]

Sammatissa toimi vuosina 1897–2016 Lönnrot-opisto. Opisto perustettiin Elias Lönnrotin testamenttaamalla omaisuudella. Opiston omisti loppuvaiheissa Työtehoseura ja se koulutti opiskelijoita matkailu- ja ravintola-alalle.^[14]

Sammatissa toimii Sammatin koulu, jossa on noin 120 oppilasta. Se perustettiin 1955.

Kulttuuri

Murre

Sammatin alueella puhutun kielen perustana on Länsi-Uudenmaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden itäryhmään. Sammatin murre muodostaa yhdessä Karjalohjan, Lohjan, Vihdin, Nummen, Pusulan, Karkkilan ja Pyhäjärven kanssa uusmaalaisten murteiden läntisen puoliskon eli Vihdin ryhmän.^[15]

Ruokakulttuuri

Sammatti kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti muun muasssa valmistamalla perunamakkaraa ja perunapuuroa. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.^[16] Sammatin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla laukkamakkara sekapuuron eli peruna-lanttusoseen kera, sekä perunajauhosta tehty pannukakku.^[17]