Segu

Segu (myös Ségou) oli bambaroiden muodostama valtio nykyisen Malin alueella. Se syntyi 1600-luvulla Songhain valtakunnan hajoamisen jälkeen Nigerjoen varrella sijaitsevan Ségoun kauppakaupungin ympärille.^[1][2]

Mamari Kulibalin hauta Ségoukorossa Ségoun kaupungin lähellä.

Tämä artikkeli käsittelee historiallista valtiota. Kaupungista katso Ségou.

Segu
1652–1862
Suuripiirteinen kartta Länsi-Afrikan valtioista 1700-luvulla
Valtiomuoto	monarkia
Pääkaupunki	Ségou
Uskonnot	luonnonuskonto
Historia
– Songhai hajoaa; Marokko valloittaa alueen	1591
– Segu irtaantuu Marokosta	1652
– Kulta-aika alkaa	1712
– Valloitetaan	1862
Kieli	bambara
Edeltäjä	Marokon sulttaanikunta
Seuraaja	Toucouleurin valtakunta
Infobox OK

Segun ensimmäinen merkittävä hallitsija eli fama oli Mamari Kulibali (hallitsi 1712–1755), joka valtasi Bamakon, Djennén ja Timbuktun. Vuosina 1766–1790 hallinnut Ngolo Diarra aloitti uuden dynastian, jonka viimeinen voimakas hallitsija oli Kaartan vuonna 1794 hävittänyt Monson Diarra (1790–1808). Umar Tallin johtamat tukulorit valtasivat Kaartan ja Macinan vastaisessa kamppailussa heikentyneen Segun vuonna 1862.^[3][4]

Valtion yhteiskuntarakenne koostui maata viljelevien sotureiden, käsityöläisten, kalastajien ja kauppiaiden muodostamista kastiryhmistä sekä asemaltaan erilaisista orjista. Sen talous perustui pitkälti sotiin ja orjakauppaan. Ngolo Diarran aikana koko maanviljelijäväestöstä tuli muodollisesti keskusvallan alaisia orjia.^[3] Segun hallitsijat harjoittivat bambaroiden perinteistä uskontoa, mutta suhtautuivat myötämielisesti myös islaminuskoisiin markakauppiaisiin^[5][6].