Siperianpaju

Siperianpaju (Salix schwerinii) on koillisaasialainen pajulaji, jota on viime aikoina tuotu Suomeenkin pensas- ja pajuntyöstötarkoituksiin. Se menestyy hyvin mantereisessa ilmastossa, onhan se kotoisin jopa Kolymalta ja Pohjois-Kiinasta. Vain nuoret vesat ovat arkoja syyshallalle.^lähde?

Siperianpaju
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Malpighiales
Heimo:	Pajukasvit Salicaceae
Suku:	Pajut Salix
Laji:	schwerinii
Kaksiosainen nimi
Salix schwerinii E.L.Wolf[2]
Katso myös
Siperianpaju Wikispeciesissä   Siperianpaju Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Pajun suikea lehti muistuttaa Suomessa tuiki tavallisen kiiltopajun lehteä.^lähde?

Siperianpaju kasvaa nopeasti. Se saattaa saavuttaa vuodessa jopa neljän metrin korkeuden, ja versot ovat suoria ja jäykkiä sekä ruskeita ja vahapintaisia. Tämän ominaisuuden vuoksi laji on erityisen hyvä eläväksi pensasaidaksi. Siitä voi leikkaamattomana hyvissä oloissa kasvaa viisitoistametrinen puu. Sitä voi käyttää punonnassa myös loimena. Taipuisa se ei ole, joten korintekoon tai koristepunontaan siitä ei juuri ole. Taloudellisesti se voi kuitenkin monipuolistaa Suomen sinänsä runsasta pajukantaa.^lähde?

Energiapajuna siperianpajusta ei Euroopassa liene nopeakasvuisuudestaan huolimatta runsaasti kokemuksia, ei myöskään lääkkeellisestä käytöstä^lähde?. Muiden sukunsa lajien tavoin siperianpajunkin kuori sisältää salisiinia.^[3] Sitä on käytetty risteymissä, joita on kokeiltu biomassan tuotantoon.^[4]