Split

Split (kroatiaksi Split, ital. Spalato) on Split-Dalmatian maakunnan pääkaupunki Kroatiassa, Adrianmereen pistävällä niemimaalla. Se on historiallisen Dalmatian alueen tärkein kaupunki. ^[1] Vuonna 2001 kaupungissa laskettiin asuvan 188 694 asukasta^[2]; arvio vuonna 2007 on noin 221 500 asukasta.

Tämä artikkeli kertoo kaupungista Kroatiassa. Split-sanan tai -termin muita merkityksiä on listattu täsmennyssivulla.

Split
lippu	vaakuna
Split
Koordinaatit: 43°30′N, 16°26′E
Valtio	Kroatia
Piirikunta	Split-Dalmatia
Hallinto
– Pormestari	Ivica Puljak
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	79.38 km²
Korkeus	0-178 m
Väkiluku (2011)	221 456
– Väestötiheys	3 515 as./km²
– Metropolialue	408 251
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
Postinumero	21000
Suuntanumero(t)	21
www.split.hr
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Diocletianuksen palatsi

Ilmakuvaa kaupungin satamasta ja Diocletianuksen palatsista

Historiaa

Kaupunki on syntynyt keisari Diocletianuksen palatsin ympärille. Diocletianus oli kotoisin Dalmatian rannikolta. Diocletianuksen aikaan alueen merkittävin kaupunki oli Salona, joka sijaitsee Splitistä muutama kilometri sisämaahan päin. Hän asettui Splitiin rakennuttamaansa palatsiin erottuaan virasta heikon terveytensä takia noin vuonna 305. Diocletianus on haudattu palatsin alueella sijaitsevaan mausoleumiin, joka nykyisin toimii kirkkona.^[3] Palatsi ympäristöineen on Unescon maailmanperintökohde.^[4]

Keskiajalla Split kuului Kroatiaan, myöhemmin Kroatia-Unkarin kuningaskuntaan. Sen itsenäisyys oli varsin suurta: vuonna 1312 kaupunki löi omaa rahaansa. Venetsialaisten vallattua kaupungin 1420 sen virallinen kieli vaihtui italiaksi, vaikka alueen väestö oli pääosin kroaatteja. Venetsian vallan romahtaessa 1797 kaupunki siirtyi Napoleonille ja sitten Itävalta-Unkarille.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Split oli vastamuodostuneen Jugoslavian tärkein satama Adrianmeeren rannikolla. Se yhdistettiin rautatiellä muuhun Jugoslaviaan.

Toisessa maailmansodassa akselivaltojen puolella ollut Italia otti Jugoslavian hajottua kaupungin haltuunsa huhtikuussa 1941 osana muodostamaansa Dalmatian kuvernementtia. Italian tehtyä syyskuussa 1943 aselevon liittoutuneiden kanssa natsi-Saksa miehitti kaupungin ja antoi italialaisalueen nukkevaltiolleen Kroatialle. Titon johtamat partisaanit vapauttivat kaupungin uudelleen vuonna 1944. Sen jälkeen se liitettiin sodanjälkeisen sosialistiseen Jugoslaviaan osana Kroatian sosialistista tasavaltaa. Vuonna 1991 Kroatia erosi Jugoslaviasta Kroatian itsenäisyyssodan aikana.

Maantiede

Split sijaitsee Žrnovnica-joen länsipuolella ja Jadarin itäpuolella. Niemimaan länsilaidalla kasvaa Marjan-metsä.^[5]

Ilmasto

Split kuuluu Välimeren aurinkoisimpiin paikkoihin, vuodessa mitataan 2 700 tuntia auringonpaistetta.^[5] Vuoden kuuminta aikaa ovat heinä- ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on lähes 30 astetta. Keskimääräinen alin on kylmimmillään tammikuussa +5 astetta. Sadetta saadaan eniten talvella, marras-joulukuussa tulee yli sata millimetriä kuussa, kesällä 30–50 mm kuussa.^[6]

Splitin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 10,3 11,4 13,7 17,4 22,5 26,7 29,8 29,5 25,1 20,0 14,9 11,5 ka. 19,4 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 5,4 5,5 7,6 10,8 15,2 18,8 21,6 21,5 18,1 14,1 9,9 6,0 ka. 12,9 Vrk:n keskilämpötila (°C) 7,9 8,3 10,7 14,3 19,1 23,1 25,9 25,6 21,5 17,1 12,6 9,2 ka. 16,3 Sademäärä (mm) 78,7 65,1 63,6 63,7 56,0 52,1 28,4 40,3 71,9 77,7 113,7 104,4 Σ 815,6 Sadepäivät (d) 11 10 10 9 9 9 6 5 7 9 12 13 Σ 110 Veden lämpötila (°C) 12,0 11,5 11,9 13,8 17,3 21,1 23,2 23,6 21,7 19,3 16,4 13,7 ka. 17,2 L ä m p ö t i l a 10,3 5,4 11,4 5,5 13,7 7,6 17,4 10,8 22,5 15,2 26,7 18,8 29,8 21,6 29,5 21,5 25,1 18,1 20,0 14,1 14,9 9,9 11,5 6,0 S a d a n t a 78,7 65,1 63,6 63,7 56,0 52,1 28,4 40,3 71,9 77,7 113,7 104,4 Lähde: Kroatian ilmatieteen ja hydrologian laitos klima.hr.

Elinkeinoelämä

Splitin ilmasto on välimerellinen: heinäkuun maksimilämpötila 36 °C, ja sateet ajoittuvat talvipuolelle vuotta. Niinpä matkailu sekä viinin ja oliivien viljely ovat alueelle tyypillisiä elinkeinoja.^[7][8]

Kauppa ja turismi ovat nykyisin tärkeimmät työllistäjät. Splitissä on sementti- ja kemianteollisuutta, laivatelakka ja alumiinisulatto. Splitin satamasta on säännölliset lauttayhteydet lähisaarille sekä Kreikkaan ja Italiaan.^[9]

Splitissä toimii vuonna 1974 perustettu yliopisto ja merentutkimuslaitos.^[9]

Urheilu

Splitin suurin jalkapallojoukkue on HNK Hajduk Split, joka pelaa Stadion Poljudilla. Seuran viimeisin mestaruus on vuodelta 2005.

Splitissä pelaa koripalloa KK Split, joka on muun muassa voittanut Euroopan mestaruuden kolmesti.

Splitissä pidettiin vuoden 2009 Käsipallon MM-kisat. Siellä pidettiin myös yleisurheilun EM-kisat 1990.

Splitissä sijaitsevalta Bačvicen hiekkarannalta on lähtöisin picigin-pallopeli.