Suomen kansantasavalta

Suomen kansantasavalta (hallituksen julistuksessa ja avunannon ja ystävyyden sopimuksessa Suomen Kansanvaltainen Tasavalta^[1]) oli Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustama sosialistinen nukkevaltio. Valtion toteuttamista varten Neuvostoliitto perusti Suomen Kansanhallituksen eli niin sanotun Terijoen hallituksen.

Suomen kansanvaltainen tasavalta Demokratiska republiken Finland
1939–1940
Neuvostoliiton suunnitelma Suomen luovuttamista alueista Neuvostoliitolle on merkitty punaisella ja Suomen kansantasavaltaan liitettäväksi suunniteltu alue vihreällä.
Valtiomuoto	kansantasavalta
Kansanhallituksen puheenjohtaja	Otto Wille Kuusinen
Historia
– perustettiin	1. joulukuuta 1939
– lakkautettiin	31. maaliskuuta 1940lähde?
Kielet	suomi, ruotsi, venäjä, karjala
Edeltäjä	Suomi
Seuraaja	Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Infobox OK

Neuvostoliitto solmi Andrei Ždanovin, Kliment Vorošilovin, Josif Stalinin ja Vjatšeslav Molotovin (kirjoittaa) johdolla perustamansa Suomen kansanhallituksen pääministerin O. W. Kuusisen (kuvassa oikealla) kanssa sopimuksen.

Historia

Moskovan radio ilmoitti, että kansantasavalta on perustettu 1. joulukuuta 1939 Terijoella. Suomalaiset kuitenkin vasta vetäytyivät sieltä tuona päivänä, eikä perustamispaikkaa siksi pidetä todennäköisenä.^[2]

Kansantasavalta teki Moskovassa 2. joulukuuta Neuvostoliiton kanssa avunannon ja ystävyyden sopimuksen, jossa muun muassa sovittiin osan Neuvosto-Karjalasta liittämisestä kansantasavaltaan ja osan Karjalankannaksesta Neuvostoliittoon, Hangon niemimaan vuokraamisesta ja Suomenlahden ulkosaarien myymisestä Neuvostoliitolle.^[3] Suomessa pelättiin, että hankkeen onnistuessa Suomen uusi kansantasavalta saisi valtiomuodon, joka ”muistuttaa jossain määrin” Mongolian kansantasavaltaa.^[4]

Suomen kansantasavallan päämiehenä toimi Terijoen hallituksen puheenjohtaja ja ulkoasiainministeri Otto Wille Kuusinen 12. maaliskuuta 1940 asti.^lähde? Pääosa Suomen rauhansopimuksella luovuttamista alueista yhdistettiin pian sen jälkeen Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Kuusinen nimitettiin kyseisen neuvostotasavallan presidentiksi ja Terijoen hallituksen entinen Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen pääministeriksi.

Terijoen hallituksen ja Neuvostoliiton temppu vieraannutti Suomen kommunistit Neuvostoliitosta, koska siltä puuttui kansan tuki.^[5]

Katso myös

• Suomen sosialistinen työväentasavalta