Tarvasjoki
Suomen entinen kunta, nykyisin osa Lietoa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Tarvasjoki on Suomen entinen kunta Varsinais-Suomen maakunnassa. Vuoden 2015 alusta se on osa Lietoa. Ennen kuntaliitosta Tarvasjoella asui 1 968 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala oli 102,40 km2, josta 0,44 km2 oli vesistöjä.[4]
Tarvasjoen naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Aura, Lieto, Marttila, Paimio ja Pöytyä, johon vuonna 2005 liitettiin Tarvasjokeen pohjoisessa rajoittunut Karinainen.
12. kesäkuuta 2014 valtioneuvosto teki vuoden 2013 kuntarakennelakiin perustuen päätöksen Tarvasjoen liittämisestä naapurikuntaansa Lietoon.[5] Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2015.[6]
Remove ads
Luonto
Paimionjoki virtaa Tarvasjoen halki, ja Tarvasjoen keskustan luona siihen yhtyy Paimionjoen suurin sivujoki, Pöytyän Karinaisista alkunsa saava Tarvasjoki. Pääosa Tarvasjoen alueesta on Paimionjoen vesistöaluetta, mutta Liedonperä naapurikylineen sijaitsee Aurajoen sivujoen Savijoen latvoilla. Maisemaa Tarvasjoella hallitsevat laajat savitasangot, joita paikoin rikkovat kalliosydämiset moreenimäet. Koko kunnan alueella ei ole yhtään järveä[7].
Remove ads
Historia
Nimi Tarvasjoki tuli käyttöön vuonna 1909. Paikkakunnan entinen nimi on ollut Alastaron saarnahuonekunta ja sen jälkeen Eura tai Euran kappeli.[8][9] Samana vuonna perustettiin Tarvasjoelle urheiluseura Lyly, jonka tärkeimmät lajit olivat hiihto ja yleisurheilu. Suojeluskunta perustettiin Tarvasjoelle 15. elokuuta vuonna 1917.[10]
Vuonna 2013 Tarvasjoki oli yhdessä kolmen muun kunnan kanssa määriteltynä kriisikunnaksi, jota uhkasi pakkoliitos, ja valtiovarainministeriö esitti Tarvasjokea liitettäväksi Lietoon vuoden 2015 alusta. Kunnan taloutta oli rasittanut etenkin hyvinvointikeskuksen rakentaminen, johon päädyttiin, kun vanhainkotikuntakuntayhtymä Karinaisten kanssa oli purkautunut tämän liityttyä Pöytyään.[11] Kesäkuussa 2014 valtioneuvosto päätti, että Tarvasjoki liitetään Lietoon vuoden 2015 alusta.[5]
Ennen kuntaliitosta Tarvasjoen valtuuston 17 paikkaa jakaantuivat seuraavasti: Kokoomus kuusi, Keskusta kuusi, SDP kaksi ja PS kaksi paikkaa sekä KD yksi paikka.[12] Tarvasjoen keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2013 oli 8,3 prosenttia.[13]
Remove ads
Liikenne
Tarvasjoen kautta kulkevat Turusta Hämeenlinnaan johtava valtatie 10 ja Aurasta Saloon johtava seututie 224. Valtatieltä 10 Liedonperän kautta Tarvasjoen kirkolle johtaa yhdystie 2251. Turusta Hämeenlinnaan johtaneen vanhan maantien, Hämeen Härkätien reittiin kuuluvat valtatieltä 10 pohjoiseen Tarvasjoen kirkolle erkanevat yhdystie 2230 ja alkuosaltaan yhdystie 2250, joka risteää seututien 224 kanssa Tarvasjoen Horisissa ja jatkuu edelleen Karinaisten kautta Pöytyän kirkolle. Etelään valtatiestä 10 erkanee niin ikään Hämeen härkätiehen kuuluva, Marttilan suuntaan johtava yhdystie 12307.[14]
Nähtävyyksiä
Hämeen härkätie kulkee Tarvasjoen halki. Sen läheisyydessä sijaitsevat vuonna 1779 Mikael Piimäsen johdolla rakennettu puinen Tarvasjoen kirkko ja Tarvasjoen kotiseutumuseo, jossa on esillä Härkätien historiaa esittelevä ”Tuu tuu tupakkirulla” -näyttely.[15] Juvan kartanossa on Kustaa Mauri Armfeltin syntymäkoti, joka on toiminut museona.[16]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Remove ads
Kylät
1. Liiparla, 2. Tiensuu, 3. Kättylä, 4. Killala, 5. Mäentaka, 6. Karhula ja Tuomarla, 7. Tuorila, 8. Suitsula, 9. Tyllilä, 10. Juva, 11. Eura, 12. Kirkonkylä, 13. Yrjäntilä, 14. Horrinen, 15. Kallela, 16. Suurila, 17. Seppälä, 18. Liedonperä, 19. Jauhola, 20. Satopää, 21. Hungerla. Ulkopuolisten kylien alueet vaaleankeltaisella. Valtion Rahkasuo harmaalla. Kättylä ja Tiensuu liitetty Tarvasjokeen Liedosta vuonna 1926, Jauhola, Satopää, Hungerla ja Liiparla Aurasta vuonna 1915.
Tarvasjoella on 21 kylää: Eura, Horinen (vir. Horrinen), Hungerla, Jauhola, Juva, Kallela, Karhula (vir. Karhula ja Tuomarla), Killala, Kirkonkylä, Kättylä, Liedonperä, Liiparla, Mäentaka, Satopää, Seppälä, Suitsula, Suurila, Tiensuu, Tuomarla (vir. Karhula ja Tuomarla), Tuorila, Tyllilä ja Yrjänkylä (vir. Yrjäntilä).[18][19][20]
Tarvasjoen nykyisistä kylistä Savijoen varrella lähellä Liedon rajaa sijaitsevat Jauhola, Satopää, Hungerla ja Liiparla kuuluivat vuoteen 1915 asti Auraan[21] ja ennen Auran kunnan perustamista sitä edeltäneeseen Prunkkalan kappeliseurakuntaan Liedon pitäjässä[22]. Paimionjoen varressa lähellä Liedon rajaa sijaitsevat Kättylän ja Tiensuun kylät liitettiin Liedosta Tarvasjokeen vuonna 1926.[23]
Tarvasjoen alueella on ollut nykyään Turkuun kuuluvan Kaarinan Vähäheikkilän kylän ulkopalstoja, jotka liitettiin Kaarinasta Tarvasjokeen vuonna 1932.[24] Vuonna 1957 liitettiin Tarvasjokeen pieni alue Liedon Inkoisten kylästä.[25]
Remove ads
Uskonnolliset yhteisöt
Tarvasjoella toimii evankelisluterilainen Tarvasjoen kappeliseurakunta, joka on kuulunut kuntaliitoksesta lähtien Liedon seurakuntaan.[26]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[27].
Kuuluisia tarvasjokelaisia
- Magnus Wilhelm Armfelt (1725-1795), kenraalimajuri, asui Tarvasjoella
- Gustaf Mauritz Armfelt (1757–1814), jalkaväenkenraali, syntyi Tarvasjoella
- Alpo Kankaanperä (s. 1937), kemisti ja professori, syntyi Tarvasjoella
- Toivo Kivimäki (1886–1968), poliitikko, pääministeri 1932–1936, syntyi Tarvasjoella
- Erkki Yrjänä (1898–2000), päätoimittaja ja sotilas
Kulttuuri
Murre
Tarvasjoen alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Tarvasjoen murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaation ja yleisgeminaation välinen tyyppi p,t,k,s-konsonanteissa.[28]
Ruokakulttuuri
Tarvasjoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla palvattu siansinkku ja maitokastike.[29]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads