Tenhola
Suomen entinen kunta, nykyisin osa Raaseporia From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Tenhola (ruots. Tenala) on Uudellamaalla sijaitseva kaksikielinen[3] Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä.
Tenholan keskiaikainen harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla. Pääosa Bromarvin kuntaa liitettiin Tenholaan 1977. Samalla kuitenkin Tenholaan kuulunut Lappohja liitettiin Hankoon. Tenhola liitettiin Tammisaaren kaupunkiin vuonna 1993. Vuodesta 2009 lähtien se on kuulunut Raaseporin kaupunkiin. Tenholan naapurikunnat olivat Hanko, Kisko, Perniö, Pohja, Särkisalo ja Tammisaari.
Tenholan keskiaikainen kirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1460–1480.[4] Sisäseiniä koristavat lukuisat vaakunat, ja pilarien seinämaalaukset ovat peräisin 1600-luvulta. Kellotapuli, jonka rakentamisvuotta ei tiedetä, peruskorjattiin vuonna 1762. Maineikas hedelmänviljelijä Albert Henrik de la Chapelle perusti Lindön puutarhan Lindön kartanoon.[5] Muita kartanoita ovat Fastarby, Karsby, Olsböle, Prästkulla ja Vestankärr.[3]
Vuonna 1960 kunnassa oli 481 suomenkielistä asukasta.[3] Nykyään Tenholan asukkaista noin 80 prosenttia on ruotsinkielisiä ja noin 20 prosenttia suomenkielisiä. Vuonna 2012 Tenholan alueella oli 2 437 asukasta.lähde?
Remove ads
Tenholan nimestä ja historiasta
Nimi on ilmeisesti alkuaankin suomenkielinen Tenhola, vaikka kirjallisia esiintymiä on vasta 1800-luvulta. Ruotsinkielinen Tenala on keskiajalla syntynyt äänteellinen mukaelma. Tenhola-nimi esiintyy Suomessa yli 60 talon tai kylän nimenä. Siihen sisältynee esihistoriallinen henkilönnimi Tenhoi, joka kertoo pakanuuden ajan taikavoimasta, lumouksesta ja loitsumahdista.[6] Alueella on asunut rautakaudella 500-800-luvuilla karjaa hoitavaa ja maata viljelevää suomalaista väestöä ainakin neljässä paikassa, nykyisten Germundbyn, Grindin, Bonäsin ja Fastarbyn alueella. Tenholan asukkailla on ollut myös muinaislinna nykyisessä Bönasholmenissa, joka on ollut aiemmin järven ainoa saari.[7][8]
Remove ads
Kylät kirkonkirjojen mukaan
Alaspää, Berg, Björknäs, Bodal, Bondböle, Bonäs, Dahl, Degergård, Dotterböle, Fastarby, Finby, Finby-Gränd, Frankböle, Germundby, Gretarby, Grind, Grop, Gundby, Gennarby, Hangist, Harparskog, Holm, Hulta, Hylta, Hällsby, Härjentaka, Högböle, Hölklöt, Ingvallsby, Jordansby, Kallby, Karsby, Kelkkala (Kälkala), Kesuböle, Koski, Kotkaranta, Koverhaara (Koverhar), Krokby, Kuivasto (Kvigos), Kulla, Kyrkbacka, Lappohja (Lappvik), Lindsby, Lindö, Lunkböle, Mail, Malarby, Mälsarby, Olsböle, Ovanmalm, Pappila (Prästgården), Parkkala (Barkala), Perskomböle, Prästkulla, Pölkå, Romby, Rådsby, Rörsby, Sattala, Seuko, Siggby, Sillböle, Skallböle, Skarsböle, Skinnarby, Skogby, Skogsböle, Skäggböle, Smedsede, Spjutsböle, Stocksböle, Svedja, Svedjekulla, Svenskby, Trollshovda, Tronsböle, Undermalm, Vikby, Vimonböle, Västankärr, Ytterpölko
Remove ads
Kulttuuri
Murre
Tenholan alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Tenholan ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän länsi-uusimaalaisiin murteisiin.[9]
Ruokakulttuuri
Tenhola kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Rannikkokunnassa kala on kuulunut päivittäiseen ruokavalioon. Tyypillisiä suolakaloja ovat olleet silakka ja lahna ja tyypillisin mauste ruohosipuli. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[10] Tenholan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla rosolli, suutarinlohi, silakkalaatikko ja hiillostetut suolasilakat.[11]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads