Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Suomen opetusministeriön myöntämä palkinto ansioista tiedonjulkistamisessa From Wikipedia, the free encyclopedia

Remove ads

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön vuodesta 1968 lähtien yksittäiselle henkilölle tai ryhmälle myöntämä palkinto ansioista tiedonjulkistamisessa. Palkinto myönnetään ensisijaisesti edellisen vuoden aikana julkaistuista kirjoista, radio- ja TV-esityksistä, sanoma- ja aikakauslehdistä tai muista tietotuotteista. Saajien lukumäärä ja palkinnon suuruus päätetään vuosittain. Vuonna 2024 palkintojen suuruus oli 18 500 euroa.[1] Tiedonjulkistamisen alalla erityisen ansioituneelle henkilölle voidaan myöntää elämäntyöpalkinto.

Palkintoesitykset teki pitkään ministeriön nimittämä palkintolautakunta. Vuonna 1972 esitysten tekeminen siirtyi vastaperustetulle Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalle.[2]

Remove ads

Luettelo palkinnon saaneista

1960-70-luvut

Lisätietoja Vuosi, Palkinnon saajat ja perustelut ...

1980-luku

Lisätietoja Vuosi, Palkinnon saajat ja perustelut ...

1990-luku

1990
1991

Erityismaininnan sai Kalervo Palsa.

Muut palkitut olivat:

1992
1993
1994
1995
1996
  • Carl-Adam Haegström, Tapio Heikkilä, Seppo Vuokko ja Jorma Peiponen kirjasta Toukohärkä ja kultasiipi; niityt ja niiden hoito
  • Hannele Koivunen kirjasta Madonna ja huora
  • Jari Sinkkonen kirjasta Lapsen kanssa hyvinä ja pahoina päivinä
  • Heikki Kuutti
  • Risto Hietanen
  • Hannu Karisto
  • Juhani Simonen, Riitta Launis, Pihla Muhonen ja Marjaleena Lampela
  • Lauri Saxén ja Jan Rydman
  • Erkki Lounasvuori, Jyrki Kuoppala ja Mikael Böök
  • Jouni Issakainen, Eija Lehmuskallio, Petri Piippo ja Jouko Lehmuskallio
1997
1998

Tiedonjulkistamisen erityispalkinto myönnettiin Hannu Reimelle.

Muut palkitut olivat:

  • Linda Jakobson
  • tekijäryhmä Pauli Annala, David Flood, Jussi Hanska, Timo Jousivuo, Christian Krözl, Maiju Lehmijoki, Tuomas M. S. Lehtonen, Päivi Mehtonen, Virpi Mäkinen, Antti Ruotsala ja Päivi Salmesvuori
  • Eero Kiviniemi
  • Elina Nummi
  • Arne Rousi kirjasta Auringonkukasta viiniköynnökseen
1999
  • Yrjö Kaukiainen
  • Martti Kortteinen ja Hannu Tuomikoski
  • Raimo Lehti, teoksesta Lumihiutaleet ja maailmankuvat
  • Seppo Bruun, Jukka Lindfors, Santtu Luopio ja Markku Salo
  • Veikko Erkkilä ja Risto Arkimies

2000-luku

2000
  • kirjailija, merikapteeni Seppo Laurell, graafikko Sakke Yrjölä, arkistotoimittaja Jarmo Koistinen ja kuvatoimittaja Pekka Väisänen teoksesta Suomen majakat (Finska fyrar, Finnish Lighthouses)
  • dosentti Heikki Oja teoksesta Aikakirja
  • professori Yrjö Varpio, professori Liisi Huhtala, professori Lea Rojola, dosentti Pertti Lassila, filosofian kandidaatti Lasse Koskela ja filosofian kandidaatti Päivi Vallisaari Suomen kirjallisuushistoria -teossarjasta
  • toimittaja Katri Merikallio (ent. Himma) aikakauslehtityöstä
  • toimittajat Raisa Rauhamaa ja Marketta Mattila televisiotyöstä
2001[4]
2002

Elämäntyöpalkinnon saivat Kaari Utrio ja Max Jakobson. Muut palkitut:

2003

Elämäntyöpalkinto myönnettiin Hannu Taanilalle. Muut palkitut:

2004

Elämäntyöpalkinto myönnettiin Eino Heikkiselle. Muut palkitut:

2005

Elämäntyöpalkinto myönnettiin Kari Uusikylälle. Muut palkitut:

2006

Elämäntyöpalkinto myönnettiin toimittaja, ohjaaja Lisa Hovinheimolle. Muut palkitut:

2007

Elämäntyöpalkinnon saivat: professori Peter von Bagh ja professori emeritus Matti Klinge. Muut palkitut:

  • toimittaja Torsten Ekman
  • tutkija Riina Jalonen, akatemiaprofessori Ilkka Hanski, yliopistolehtori Timo Kuuluvainen, professori Eero Nikinmaa, professori Paavo Pelkonen, professori Pasi Puttonen, tutkija Kaisa Raitio ja professori Olli Tahvonen
  • toimittaja Kati Juurus, kuvaaja Marco Hyvärinen ja leikkaaja Minna Nuotio
  • professori Jukka Maalampi
  • vastaava toimittaja Reijo Perälä, tuottaja-toimittaja Seija Aunila, tuottaja-toimittaja Rita Landström, toimittaja Jukka Lindfors, toimittaja Paavo Rytsä, arkistotoimittaja Seija de Rybel, toimittaja Charlotta Hedman ja julkaisujärjestelmän kehittäjä Hannu Sola
  • filosofian tohtori Sirkka-Liisa Ranta
2008

Elämäntyöpalkinto myönnettiin Juha Nurmiselle. Muut palkitut:

  • Helsingin kaupungin kansainvälisen kulttuurikeskuksen Caisan johtaja Johanna Maula, vt. johtaja Ahmed Akar, kulttuurituottaja Kitari Mayele, kulttuurituottaja Alina Ciesla, kulttuurituottaja Ogechukwu Eneh, kulttuurituottaja Lilian Neo, kulttuurituottaja Azra Dzaferovic-Lika, ATK-suunnittelija Edmon Dolaian, verkkopalvelusuunnittelija Katja Kaila, vs. verkkopalvelusuunnittelija Elina Huhta, tiedottaja Martta Louekari sekä lavastus- ja sisustussuunnittelija Faruk Lika
  • toimittaja Eeva Luotonen
  • professori Max Engman
  • filosofian tohtori Lena Huldén
  • professori Pentti Huovinen ja kuvittaja Irmeli Matilainen
  • psykologian tohtori Eija Palosaari
  • professori Esko Valtaoja
2009

Elämäntyöpalkinto myönnettiin akateemikko Olli Lehdolle. Muut palkitut:

  • kriisipsykologi, dosentti Salli Saari
  • professori, toimitusneuvoston puheenjohtaja Maija Aksela sekä työryhmä päätoimittaja Jenni Västinsalo, päätoimittaja Veli-Matti Vesterinen, webbredaktör Venla Sandgren ja toimitussihteeri Suvi Korhonen
  • päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä
  • tiedetoimittaja, filosofian tohtori Katja Bargum ja professori Hanna Kokko
  • tanssitaiteilija, koreografi Reijo Kela sekä toimittaja Hannele Jyrkkä, kirjailija Jalo Heikkinen, professori Heikki Laitinen, kuvataiteilija, kuraattori Erkki Pirtola ja tutkija Tiina Suhonen
  • tutkimuspäällikkö, filosofian tohtori, päätoimittaja Heikki Nevanlinna sekä toimituskunta filosofian tohtori Mikko Alestalo, filosofian tohtori Raino Heino, filosofian tohtori Kirsti Jylhä, filosofian tohtori Veli-Matti Kerminen, filosofian kandidaatti Tuomas Laurila, filosofian maisteri Anneli Nordlund, filosofian tohtori Kimmo Ruosteenoja, filosofian tohtori Heikki Tuomenvirta, filosofian tohtori Ari Venäläinen ja filosofian tohtori Timo Vihma
  • toiminnanjohtaja Ulla Piela, professori Seppo Knuuttila, professori Pekka Laaksonen, kustannustoimittaja Kati Lampela ja graafinen suunnittelija Markus Itkonen

2010-luku

2010

Elämäntyöpalkinto myönnettiin arkkitehti Panu Kailalle. Muut palkitut olivat:

2011[5]

Elämäntyöpalkinnon saivat Teuvo Peltoniemi sosiaali- ja terveysalan viestinnässä tehdystä työstä ja Lea Pulkkinen psykologian tutkimuksen ja siihen perustuvan tiedonjulkistamisen alueella tehdystä työstä. Muut palkitut ovat:

2012[6]

Elämäntyöpalkinnon saivat valokuvaaja Hannu Hautala luonnonvalokuvauksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä kuvaajana, kirjailijana ja opettajana sekä professori Markku Kuisma tiedonjulkistamistyöstä taloushistorian tutkimuksen alalla. Muut palkitut ovat:

  • Tommi Hakko ja Riika Nikkarinen dokumenttisarjasta Hulluuden historia
  • Jani Kaaro ja Väinö Heinonen teoksesta Evoluutio
  • Eija Lehmuskallio ja Jouko Lehmuskallio verkkopalvelusta LuontoPortti
  • Magnus Londen monipuolisesta ja innovatiivisesta journalismista
  • Ilkka Malmberg pitkäjännitteisestä ja paneutuvasta journalismista
  • Tuomas Milonoff ja Riku Rantala maantieteen ja maailman tuntemuksen edistämisestä erityisesti nuorisoa kiinnostavalla tavalla
  • Jari Niemelä, Eeva Furman, Antti Halkka, Eeva-Liisa Hallanaro ja Sanna Sorvari teoksen Ihminen ja ympäristö kirjoitus- ja toimitustyöstä
  • Kaj Öhrnberg, Patricia Berg ja Sofia Häggman tutkimusmatkailija Georg August Wallinin tutkimusaineiston saattamisesta julkaisukuntoon ja Wallinin elämäntyötä koskevan tiedon julkistamisesta
2013[7]

Elämäntyöpalkinnot saivat professori ja psykiatrian erikoislääkäri Matti O. Huttunen "mielenterveystyön ja psykiatrian alalla tehdystä tiedonjulkistamistyöstä" sekä kirjailija-taiteilija Mauri Kunnas "lastenkirjoilla tehdystä tiedonjulkistamistyöstä". Lisäksi palkittiin:

  • Professori Arto Mustajoki teoksesta Kevyt kosketus venäjän kieleen
  • Suomen ja Skandinavian historian dosentti Panu Pulma, filosofian maisteri Tuula Rekola, filosofian tohtori Miika Tervonen, filosofian tohtori Risto Blomster, yhteiskuntatieteiden maisteri Sarita Friman-Korpela ja dosentti, filosofian tohtori Anna Maria Viljanen teoksesta Suomen romanien historia
  • Historiantutkija, filosofian tohtori Mirkka Lappalainen teoksesta Jumalan vihan ruoska. Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697
  • Toimittaja Jaana Kanninen ilmastonmuutosta käsittelevästä raportoinnista
  • Professori, valtiotieteiden tohtori Sixten Korkman talouspolitiikan ja -tieteen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä
  • Valokuvaaja Markku Saiha teoksesta Luontokuvauksen käsikirja
2014[8]

Elämäntyöpalkinnon sai professori Heikki Ylikangas. Lisäksi palkittiin:

  • Professori Tapio Markkanen, professori Heikki Oja ja professori Per-Edvin Persson Tiedekeskus Heurekan toiminnan perustamisesta ja vakiinnuttamisesta kansalliseksi instituutioksi ja kansainvälisesti merkittäväksi tiedekeskukseksi
  • Toimittaja Pasi Heikura, toimittaja Kaisa Pulakka ja tuottaja Pertti Ylikojola radio-ohjelmasta Aristoteleen kantapää
  • Tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hurtig teoksesta Taivaan taimet. Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta
  • Professori Eero Hyvönen suomalaisen semanttisen webin kehittämisestä
  • Insinööri, tutkija Jan Kåhre ja kuvittaja Nora Kitinmäki teoksesta Detta är en bok! För smarta barn som vill veta mer än pappa om böcker
  • Biologi Mervi Laaksonen teoksesta Susi
  • Toimittaja Sami Sillanpää teoksesta Kiinalainen rakkaustarina. Kahden toisinajattelijan elämä salaisen poliisin varjossa
2015

Elämäntyöpalkinnon saivat perinteenkerääjä, kulttuurintutkija ja kirjailija Markku Nieminen Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemisen ja säilyttämisen puolesta tehdystä merkittävästä kulttuuri- ja tiedonjulkistamistyöstä sekä kustantaja, tietokirjailija ja Kimmo Pietiläinen merkittävästä työstä tieteellisen tiedon välittämisessä ja sen tuomisesta osaksi kansallista tietokulttuuria. Lisäksi palkittiin:

  • kirjailija Tuula Korolainen, kirjailija Riitta Tulusto ja kuvittaja Maija Hurme teoksesta Lasten oma vuosikirja
  • Taina Kuuskorpi ja mediatutkija Juho Heikkinen teoksesta Psykologiset testit ja testaukset. Tosiasiat, uskomukset ja pelot
  • professori Henrik Lilius ja filosofian maisteri Pekka Kärki sekä työryhmä filosofian tohtori, dosentti Janne Harjula, filosofian lisensiaatti Marja Terttu Knapas, filosofian lisensiaatti, filosofian tohtori h.c. Rainer Knapas, pääjohtaja, filosofian tohtori Juhani Kostet, yli-intendentti Marianna Niukkanen, tutkija Lauri Putkonen, filosofian tohtori Liisa Seppänen, erikoistutkija Jarkko Sinisalo, arkeologi Mervi Suhonen ja professori Kirsi Vainio-Korhonen teoksen Suomen kaupunkirakentamisen historia I ja II toimittamisesta ja kirjoitustyöstä
  • kirjailija, tiedetoimittaja Tiina Raevaara ajankohtaisesta ja asiantuntevasta tiedonjulkistamisesta eri medioissa
  • kirjailija, filosofian kandidaatti Juha Vakkuri Afrikkaa koskevan tiedon julkistamisesta sekä kirjatrilogiasta Afrikan poikki, Afrikan ympäri ja Afrikan sydämeen
  • toimittaja Marjo Vilkko ja työryhmä, ohjaaja Lilli Riihiranta, ohjaaja, vastaava tuottaja Antti Seppänen ja tietokirjailija, lääketieteen lisensiaatti Juhani Seppänen teoksesta ja televisiosarjasta Suomi on ruotsalainen
2016[9]

Elämäntyöpalkinnon sai FM, teatteriohjaaja ja Radioateljeen perustaja Harri Huhtamäki. Lisäksi palkittiin:

  • Arkeologi, tietokirjailija Ilari Aalto ja artesaani Elina Helkala teoksesta Matkaopas keskiajan Suomeen
  • Ylilääkäri, dosentti Peter J. Boström teoksesta Eturauhasen sairaudet – Ennaltaehkäisy, tutkimukset ja hoito
  • Professori Heikki Hiilamo teoksesta Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö – Mistä sote-uudistuksessa on kysymys?
  • Professori Pertti Saurola, intendentti Jari Valkama, FM William Velmala, akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, ornitologi, lintukirjailija, dosentti Esa Lehikoinen, FT, suunnittelija Markus Piha, MMM, metsänhoitaja Petri Sola, kuvittaja Dick Forsman ja graafinen suunnittelija Harri Sulonen teoksesta Suomen rengastusatlas I–II
  • Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, kirjailija Ville Suhonen dokumenttielokuvasta Ompelijatar
  • Biologi, tietokirjailija Helena Telkänranta teoksesta Millaista on olla eläin?
  • FT Maria Vainio-Kurtakko, dosentti Henrika Tandefelt, FT Elisabeth Stubb, suunnittelija Johan Kylander, tietojärjestelmäpäällikkö Dennis Stolt, koordinaattori Tove Ørsted ja digitalisoija Tuuli Toivola verkkopalvelusta Albert Edelfelts brev (http://edelfelt.sls.fi)
2017[1]

Elämäntyöpalkinnon saivat lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore ja taidekasvattaja Marjatta Levanto. Lisäksi palkittiin:

  • Toimittaja ja tietokirjailija Heikki Aittokoski pitkäjänteisestä journalistisesta työstä
  • Valtiotieteen lisensiaatti, luonnontieteiden kandidaatti Mai Allo teoksesta Yhdessä ilmakehässä. Tieteen huipulle ydinturman jäljiltä
  • Professori, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm, yhteiskuntatieteiden maisteri, johtava tietoasiantuntija Päivikki Karhula, valtiotieteen maisteri, historioitsija Tuomo Olkkonen ja arkkitehti Maara Kinnermä verkkosivustosta Tiellä sananvapauteen. Suomalaisen sananvapauden ja sensuurin muistikirja (https://sananvapauteen.fi)
  • Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, tietokirjailija Eeva-Liisa Hallanaro, filosofian tohtori, projektipäällikkö Saija Kuusela, filosofian tohtori, yksikönjohtaja Aino Juslén sekä filosofian maisteri, vanhempi tutkija Terhi Ryttäri teoksesta Metsän salainen elämä
  • Dokumentaristi, toimittaja Katri Koivula, runoilija, kääntäjä Niillas Holmberg, koodaaja Samuli Kaipiainen, ohjelmoija Mikko Leino ja kuvittaja Lille Santanen verkkopalvelusta Sano se saameksi. Suomi–pohjoissaame-fraasisanakirja (http://sanosesaameksi.yle.fi)
  • Dosentti Oula Silvennoinen, dosentti Marko Tikka ja filosofian tohtori Aapo Roselius teoksesta Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet
2018[10]

Elämäntyöpalkinnon sai kielihistorian professori Kaisa Häkkinen työstä sanaston tutkijana. Lisäksi palkittiin:

  • psykologi Perttu Immonen, Suomen rahvaan historia
  • ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm
  • tiedetoimittaja, diplomi-insinööri Sisko Loikkanen
  • kirjailija-kirjastonhoitaja Kari Vaijärvi
  • tähtitieteen professori Heikki Oja
  • filosofian maisteri ja toimituspäällikkö Joonas Pörsti
  • työryhmä ilmastonmuutosta käsittelevän teoksen Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken takana
2019[11]

Elämäntyöpalkinnon sai professori Pertti Mustajoki erittäin merkittävästä ja pitkäaikaisesta tiedonjulkistamisesta terveystiedon ja terveellisten elämäntapavalintojen alalla. Lisäksi palkittiin:

  • Tuottaja Maiju Ristkari, kuraattori Nina Suni ja valokuvaaja Vesa Tyni monimuotoisesta Sukupuolena ihminen -hankkeesta
  • Kasviarkeologi ja -biologi, filosofian tohtori Teija Alanko teoksesta Malva ja mulperi. Poimintoja entisajan puutarhoista
  • Valtiotieteiden tohtori, professori emeritus Seppo Hentilä teoksesta Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka
  • Tutkija, ekologi Katariina E. M. Vuorinen (kirjailijanimi Maria Katajavuori) teoksesta Kuoleman ja elämän kysymys. Miten yksilöt, lajit ja yhteiskunnat altistavat itsensä tuholle
  • Yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologi Anna Kontula teoksesta Eduskunta. Ystäviä ja vihamiehiä
  • Toimittaja Kimmo Oksanen ja valokuvaaja Heidi Piiroinen teoksesta Ohikuljetut. Erään kerjäläisperheen tarina
  • Tiedetoimittaja Marcus Rosenlund teoksesta Väder som förändrade världen (Sää joka muutti maailmaa).

2020-luku

2020[12]

Elämäntyöpalkinnon sai tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki työstään maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana.

Lisäksi palkittiin:

  • Long Play -verkkojulkaisu
  • dokumenttielokuvaohjaaja, tuottaja ja tutkija Jouko Aaltonen ja yleisen historian dosentti Seppo Sivonen teoksesta Orjia ja isäntiä : ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla
  • tuottaja ja toimittaja Fanny Fröman Helsingin Sanomissa julkaistuista Lasten uutisista
  • toimitus- ja tutkimusviestintäpäällikkö Anna-Kaisa Hiltunen teoksesta Euroopan porteilla : turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
  • toimittaja ja kirjailija Juha Kauppinen teoksesta Monimuotoisuus : kertomuksia katoamisista
  • merentutkija ja tietokirjailija Kai Myrberg ja professori emeritus ja tietokirjailija Matti Leppäranta teoksesta Itämeri ja ihminen
  • rap-artisti Paleface ja kirjailija Esa Salminen teoksesta Kolmetoista kertaa kovempi : räppärin käsikirja
2021[13]
  • Tuottaja Aram Aflatuni, kouluttaja Pedram Aflatuni ja toiminnanjohtaja Veera Ikonen nuorten osallisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistävästä Gutsy Go -hankkeesta
  • Filosofian tohtori ja dosentti Marke Ahonen teoksesta Oopiumia ja ajatusharjoituksia
  • Maisteri Anne Bergman ja filosofian tohtori Carola Ekrem teoksesta Stora finlandssvenska festboken
  • Toimittaja ja tietokirjailija Susan Heikkinen teoksesta Pullopostia Seilin saarelta
  • Filosofian tohtori ja dosentti Marko Juntunen teoksesta Matkalla islamilaisessa Suomessa
  • Ohjaaja Sami Kieksi syrjään jääneiden äänen tavoittamisesta dokumenttielokuvan keinoin
  • Lääkäri ja professori Juhani Knuuti työstään terveysvalistajana
  • Lääkäri Anni Saukkola työstään terveystiedon julkistajana nuorille sopiville tavoin
2022[14]
  • Taiteilija ja koreografi Sonya Lindfors monialaisesta tiedonjulkistamisesta yhteisöllisen taiteen keinoin
  • Kirjailijat Anniina Ljokkoi ja Liisa Kaski sekä valokuvaaja Tuuli Mathisen teoksesta Perinnevegeä
  • Toimittaja Tommi Nieminen sananvapauden ja muiden ihmisoikeuksien puolustamisesta journalismin keinoin
  • Psykologit Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston sekä taiteilija Linnea Bellamine Fanni-lastenkirjoista
  • Näyttelijät-ohjaajat Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama sekä dramaturgi Eva Buchwald ja ohjaaja Linda Wallgren teatteriteoksesta Aleksis Kivi
  • Kuvataiteilija Riina Tanskanen yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta ja tiedonvälityksestä sarjakuvan keinoin
  • Teoreettisen fysiikan dosentti, kosmologian tutkija Tommi Tenkanen maailmankaikkeuden avaamisesta tiedeviestinnän keinoin
  • Tutkimusprofessori Antto Vihma teoksesta Nostalgia. Teoria ja käytäntö
  • Dokumentaristi Suvi West dokumenttielokuvasta Eatnameamet – Hiljainen taistelumme.
2023[15]
  • Avoin yhteiskunta -yhdistys faktantarkistuspalvelu Faktabaarin pyörittämisestä
  • Ukrainalaisten yhdistys Suomessa -yhdistys Ukrainalaisten keskus -hankkeesta
  • Sosiaalityöntekijät Maija Haapala ja Camilla Jokela Tiktok-sossut-palvelusta
  • Suomen kielen ja karjalan kielen professori Helka Riionheimo karjalan kielen elvyttämistyöstä
  • Valokuvaaja Hannu Laaksolle tietokirjasarjasta Me otukset
  • Historian professori Maria Lähteenmäki teoksesta Punapakolaiset
  • Tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss teoksesta Me halusimme kaiken
  • Emeritusprofessori Matti Vuennolle teoksesta Virus, joka pysäytti maailman
  • Zacharias Topelius Skrifter -hanke Zachris Topeliuksen tuotannon saattamisesta saataville verkkoon.
2024[16]
  • Andreas Koivisto ja Tom Björklund esihistorian ja varhaishistorian yleistajuisesta ja monikielisestä kerronnasta teoksessa Ikikallion tarinoita - Urbergets berättelser.
  • Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo suomalaisen metsäluonnon pitkäjänteisestä dokumentoinnista tieteen ja taiteen keinoin.
  • Ilmari Käihkö kiihkottomasta, asiantuntevasta ja laajaan kansainväliseen tutkimustietoon nojaavasta sodan analyysistä eri medioissa.
  • Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari monitasoisesta, ansiokkaasta ja kunnianhimoisesta tietokirjasta Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia.
  • Oskari Onninen ansiokkaista, kriittisistä ja valtavirrasta poikkeavia näkökulmia tarjoavista teksteistä kulttuurin, median ja tieteen aihepiireistä.
  • Shadia Rask asiantuntevasta, rakentavasta ja tutkimustietoon pohjautuvasta osallistumisesta rasismia ja eriarvoisuutta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
  • Leena Valkeapää kansallispuvun taustaa ja käyttöä monipuolisesti ja ansiokkaasti käsittelevästä tietokirjasta Kansallispuvun kulttuurihistoria.
  • Sateenkaarihistorian ystävät ry sateenkaaritutkimuksen tallentamisesta sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden ymmärryksen edistämisestä.
2025[17]
  • Teatteritaiteen maisterit Katariina Havukainen, Inkeri Hyvönen ja Ella Lahdenmäki näytelmästä Jumppatytöt, joka on puheenvuoro nuorten kasvurauhan puolesta
  • Dosentti Riie Heikkilä ajankohtaisesta teoksesta Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta
  • Toimittaja Anne Kantola, toimittaja Jecaterina Mantsinen ja luovan työn ammattilainen Omos ”Opa” Okoh teoksesta Kuin veljet. Totuus Suomen katujengeistä
  • Toimittaja Jaakko Keso raja-aitoja rikkovasta journalismista
  • Toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola, seikkailija Osmo Peltola ja ohjaaja, kuvaaja Juha Korhonen ihmisyyden ja luonnon rikkaudesta kertovasta sarjasta Peltsi ja Osmo
  • Arkkitehtuurin historioitsija Panu Savolainen ja valokuvaaja Aleks Talve suomalaisen arkkitehtuurihistorian yleistajuistamisesta, rakennetun ympäristön lukutaidon lisäämisestä
  • Dosentti Hanna Ylöstalo ja tutkijatohtorit Heini Kinnunen, Emma Lamberg ja Inna Perheentupa talouspuhetta avartavasta teoksesta Feminismiä talouteen. Opas kriittiseen talouslukutaitoon
  • Operaatio Arktis ry tutkittuun tietoon ankkuroituvasta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta
Remove ads

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads