Ukkomansikka
putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Ukkomansikka (Fragaria moschata, aiemmin Fragaria muricata) on mansikkalaji, jota on viljelty marjakasvina.
Remove ads
Ulkonäkö ja koko
Ukkomansikka kasvaa 15–35 senttimetriä korkeaksi. Se tekee niukasti melko paksuja rönsyjä. Lehdet muodostuvat kolmesta ruodittomasta lehdykästä. Lehdykät ovat 5–10 cm pitkiä, päältä himmeän vaaleanvihreitä, usein ryppyisiä ja molemmin puolin karvaisia. Myös pitkähköt lehtiruodit ovat karvaisia. Ukkomansikan kukat ovat lehtiä pidemmän kukintovarren latvassa. Ne ovat yksineuvoisia eli joko hede- tai emikukkia, ja kasvi on kaksikotinen[3], eli yhdessä yksilössä on vain jompiakumpia kukkia. Kukka on 2–3 cm leveä, sen valkoiset terälehdet ovat noin yhden senttimetrin pitkiä. Ukkomansikan niin sanottu marja eli turvonnut kukkapohjus on kooltaan 1–2 cm, verenpunainen ja pähkylätön. Marjoja ei kehity yhden sukupuolen kasvustoissa.[4][5]
Remove ads
Levinneisyys ja elinympäristö
Ukkomansikkaa tavataan Euroopassa, keskisestä Keski-Euroopasta ja Pohjoismaiden eteläpuolelta Itä-Eurooppaan ja Venäjälle. Pohjoisin esiintymä on Norjan pohjoisrannikolla.[6][4] Pohjoismaissa ukkomansikka ei kasva alkuperäisenä. Sen kasvupaikkoja ovat esimerkiksi pihat, puutarhat ja puistot.[4]
Ukkomansikka Suomessa
Suomessa ukkomansikkaa on tavattu luonnonvaraisena Etelä-Lapin korkeudelle asti. Eteläisimmässä osassa maata se on melko yleinen tai yleinen, erityisesti Varsinais-Suomi–Uusimaa–Etelä-Karjala-vyöhykkeellä ja Etelä-Hämeessä.[7][5] Se on suurimmaksi osaksi vakiintunut tulokaskasvi levinneisyysalueellaan. Ukkomansikka on Suomessa vanha marjakasvi, jota on viljelty ennen amerikkalaisperäistä risteymämansikkaa puutarhamansikkaa (Fragaria × ananassa). Ukkomansikka kasvaa viljelyjäänteenä tai -karkulaisena vanhoilla pihoilla, puutarhoissa, puistoissa ja asutuksen lähimetsissä.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads