Ulla-Maija Paavilainen

Ulla-Maija Paavilainen (s. 3. heinäkuuta 1955 Honkilahti) on suomalainen toimittaja ja kirjailija.^[1] Hän oli pitkään Me Naiset -lehden päätoimittajana ja on kirjoittanut suomalaisten julkisuuden henkilöiden elämäkertoja.

Ura

Paavilainen on työskennellyt toimittajana useissa eri lehdissä muun muassa Uudessa Suomessa, Seurassa ja Iltalehdessä, ennen 18-vuotista uraansa Me Naiset -lehden päätoimittajana vuosina 1984-2002. Vuosina 2002–2012 hän on oli Sport-lehden päätoimittaja. Hän on myös kirjoittanut kolumneja Taloussanomiin.^[1] Vuodesta 2012 hän on toiminut vapaana journalistina ja kirjoittaa artikkeleita sekä kolumneja useisiin aikakauslehtiin muun muassa Apu-lehteen. 2020-luvulla hän on kirjoittanut kolmen suomalaisen julkisuuden henkilön elämäkerran, Kirsti Paakkasen (2020), Elina Gustafssonin (2021) ja Jukka Rintalan (2022).^[2] Vuonna 2023 ilmestyi Paavilaisen koostama toimittaja-kirjailija Katarina Westin elämäkerta Päivät jotka sain. Paavilainen kirjoitti valmiiksi teoksen, jonka West itse aloitti. Katarina West kuoli vuonna 2021.^lähde?

Paavilainen on toiminut luottamustehtävissä, kuten Superpesis Oy:n varapuheenjohtajana ja Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtajana. Vuonna 2008 hänet palkittiin Piikkarit-kunniamaininnalla liikunnan tasa-arvotyöstä. Hän on Liikunnaiset-verkoston puheenjohtaja.^[1]

Mökkipaikkakunnallaan Puumalassa Paavilainen on toiminut Puumala-lehteä julkaisevan Puumala-Seuran puheenjohtajana vuosina 2021-2023.^[3][4]

Yksityiselämä

Ulla-Maija Paavilainen syntyi maanviljelijä Veijo Matti Paavilaisen ja Kerttu Maria Sallisen perheeseen Honkilahdelle nykyisen Euran alueelle. Hänellä on viisi sisarusta. ^[5]

Ylioppilaaksi Paavilainen kirjoitti vuonna 1974 ja suoritti toimittajatutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 1977. Lisäksi Paavilainen on opiskellut Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa kirjallisuutta, taidehistoriaa ja folkloristiikkaa. ^[2]

Hänen puolisonsa on ollut vuodesta 1994 toimitusjohtaja ja valokuvataiteilija Philip Laszlo. Heillä on yhteinen aikuinen poika. Lisäksi perheeseen kuuluu aikuiset lapset Laszlon aiemmasta suhteesta.^[5][6]

Paavilainen ja Laszlo asuvat Helsingissä. Osan vuodesta he asuvat Puumalassa, jossa heillä on ollut pitkään vapaa-ajan asunto. ^[7]

Paavilainen sairastui herkästi uusiutuvaan syöpään alkuvuodesta 2023.^[8]

Teokset

Paavilaisen esikoisteos oli nuorena kirjoitettu Kontakti-kirja Valekierre, mutta varsinaisesti esikoinen on hänen teoksensa Sinulle luotu.

• Valekierre, Kauppaitten kustannus, 1970 (Kontakti-kirja)
• Sinulle luotu, Otava, 2007
• Sokerisiskot, Otava, 2008
• Äkkilähtö, Otava, 2009
• Kylmä kamari, Otava, 2010
• Kummitäti, Otava, 2011
• Superihmisiä? Johtajan voimavarat, WSOY 2010
• Hanki elämä! Jokanaisen voimakirja, WSOY 2011
• Vanhapoika : romaani. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26506-1
• Liikkeelle! : Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tarina 25 vuotta. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus, 2019. ISBN 978-951-790-488-9
• Hyvä tyttö. Helsinki: Otava, 2019. ISBN 978-951-1-32610-6
• Suurin niistä on rakkaus : Kirsti Paakkasen tarina. Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-1-35022-4
• Kuin muuttolinnut. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 978-951-1-39379-5
• Rohkeudella Elina Gustafsson. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 978-951-1-40077-6
• Jukka Rintala : elämänviiva. Helsinki: Otava, 2022. ISBN 978-951-1-40562-7
• Päivät jotka sain. Kirjapaja, 2023. ISBN 9789523547742