Valtimo (anatomia)

Valtimo (lat. arteria) on verisuoni, joka kuljettaa verta sydämestä poispäin. Valtimo kuljettaa happea ja ravintoaineita veren mukana kudoksille. Poikkeuksen tekevät keuhkovaltimot, jotka vievät hiilidioksidipitoisen veren keuhkoihin hapettumaan.^[1]

Valtimon seinämän kerrokset

Ruumiin päävaltimo on aortta, josta haarautuvat kaikki pienemmät valtimot. Aortta lähtee sydämen vasemmasta kammiosta. Aortta nousee ensin hetken ylöspäin ja sitten kaartaa alas läheltä selkärankaa. Kaaresta lähtee valtimot kohti päätä, kaulaa ja käsiä. Alaspäin kulkiessa aortasta saavat alkunsa kaikki rinnan alueen sisäelinten valtimot. Vatsanseudulla aortta haarautuu kahdeksi osaksi, jotka kuljettavat verta jalkoihin.^[1]

Valtimot haarautuvat aina vain pienemmiksi, kunnes päästään pikkuvaltimoihin, jotka kuljettavat verta mikroskooppisiin hiussuoniin. Niiden kautta happi kulkeutuu kudoksiin ja edelleen hiilidioksidi ja aineenvaihdunnan muut tuotteet laskimoihin.^[1]

Valtimon seinämän rakenne

Sisimpänä valtimossa on sisäkalvo (lat. intima), joka muodostuu endoteelista ja siihen liittyvästä sidekudoksesta. Endoteeli on litteää levyepiteeliä. Sisäkalvon ulkopuolella on keskikalvo (lat. media), joka muodostuu lähinnä kimmosyistä ja sileälihassyistä. Suurissa valtimoissa eli paineentasaajavaltimoissa on suhteellisen suuri määrä kimmosäikeitä, kun taas pienemmissä valtimoissa sileälihassyt ovat vallitsevana rakenteena. Paineentasaajavaltimoiden kimmosäikeet tasaavat verenvirtausta. Uloimpana kerroksena valtimossa on sidekudoksinen ulkokalvo (lat. adventitia), joka kiinnittää verisuonen ympäristöönsä. Valtimoiden seinämät ovat paksumpia kuin laskimoiden, koska valtimoissa on suurempi verenpaine. Liian ohut seinämä repeytyisi valtimopaineen vaikutuksesta. Lisäksi veri virtaa nopeammin valtimoissa kuin laskimoissa, koska valtimoiden luumen (ontelo) on pienempi.