Vancouver

Vancouver on kaupunki Brittiläisen Kolumbian provinssissa Kanadassa. Kaupungissa asuu noin 631 000 ihmistä^[1] ja se on Kanadan kahdeksanneksi suurin kaupunki. Suur-Vancouverin väkiluku on noin 2,5 miljoonaa^[1] ja se on Länsi-Kanadan merkittävin väestökeskittymä ja koko maan kolmanneksi suurin suurkaupunkialue.^[2]

Tämä artikkeli kertoo kaupungista Kanadan länsirannikolla. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Vancouver (City of Vancouver)
Vancouver
Koordinaatit: 49°15′49″N, 123°08′19″W
Valtio	Kanada
Provinssi	Brittiläinen Kolumbia
Kaupunkioikeudet	6. huhtikuuta 1886
Hallinto
– Hallinnon tyyppi	Vancouverin kaupunginvaltuusto
– Pormestari	Gregor Robertson
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	114,97 km²
– Metropolialue	2 882,68 km²
Korkeus	2–168 m
Väkiluku (2016)	631 486
– Väestötiheys	5 492,6 as./km²
– Metropolialue	2 463 431
– Väestötiheys metropolialue	736 as./km²
Aikavyöhyke	UTC-8
– Kesäaika	UTC-7
Postinumero	V5K–V6Z
Suuntanumero(t)	604 ja 778
Lempinimi:	Rain City (Sadekaupunki), Raincouver (Sadecouver), Wet Coast (Märkä rannikko), Terminal City (Päätekaupunki), Saltwater City (Suolavesikaupunki), Hollywood North (Pohjoinen Hollywood), The Big Smoke (Iso savu), Vansterdam, Lotusland (Lootusmaa), City of Glass (Lasikaupunki), No Fun City (Epähauskuuden kaupunki), Blandcouver (Mälsäcouver), Hongcouver, Van, Vancity, The Couve
Motto:	By Sea, Land, and Air We Prosper (Merellä, maalla ja ilmassa me menestymme)
City of Vancouver
Lähteet:[1] = Pinta-ala ja väkiluku
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Mercerin elämänlaatua mittaavassa tutkimuksessa 2009 Vancouver on Pohjois-Amerikan paras ja maailman viiden parhaan kaupungin joukossa.^[3]

Historia

Kartta Vancouverin palosta (1886)

Arkeologiset löydökset osoittavat, että Vancouverin ympäristössä eli rannikon salish-intiaaneja jo 500 vuotta eaa. Nykyisen kaupungin paikalle perustettiin 1870-luvulla sahakylä nimeltä Granville, joka sai kaupunkioikeudet vuonna 1886. Samalla se nimettiin uudelleen Vancouveriksi kapteeni George Vancouverin mukaan. Hän oli englantilainen merikapteeni, joka oli tehnyt seudulle tutkimusmatkan vuonna 1792.^[4]

Koko Vancouver tuhoutui saman vuoden 1886 heinäkuussa suuressa tulipalossa, mutta kaupunki jälleenrakennettiin ja toipui nopeasti. Tuhon ansiosta kaupunkiin pystyttiin nyt kehittämään nykyaikaisempi kaava sekä vesi- ja sähköjärjestelmät. Seuraavana vuonna valmistunut junarata vauhditti Vancouverin kasvua. Vancouver on maailman ainoa kaupunki, missä sprinklerijärjestelmä on pakollinen jokaisessa talossa, samoin Vancouver on maailman ainoa kaupunki, jossa ei ole viime vuosina sattunut yhtäkään palokuolemaa.^lähde?

Maantiede ja ilmasto

Vancouverin kartta.

Vancouver sijaitsee Pohjois-Amerikan Rannikkovuorten ja Georgiansalmen välissä, vastapäätä Vancouverinsaarta, joka erottaa sen Tyynestä valtamerestä. Vancouverin kaupunki ei siis ole samannimisellä saarella, vaan salmen toisella puolella. Vancouverin käyttämä aikavyöhyke on Tyynenmeren aikavyöhyke.^[5]

Vancouverin seutu on tyypillistä maanjäristysaluetta, ja sitä seurataan seismologian tutkimuskeskuksissa eri puolilla maailmaa.

Pohjoiseen sijaintiinsa nähden Vancouverin ilmasto on harvinaisen suotuisa Tyynen valtameren vaikutuksesta, kaupungissa kasvaa muun muassa palmuja.^[6][7] Kanadan suurista kaupungeista sen talvet ovat toiseksi lauhkeimmat. Ilman keskilämpötila on tammikuussa 3 °C ja heinäkuussa 18 °C.^[4]

Kaupungin keskuspuisto Stanley Park on yksi Pohjois-Amerikan suurimmista. Se kattaa kaikkiaan 4,05 km² suuruisen alueen.^[8]

Vancouverin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 6,1 8 10,1 13,1 16,5 19,2 21,7 21,9 18,7 13,5 9 6,2 ka. 13,7 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 0,5 1,5 3,1 5,3 8,4 11,2 13,2 13,4 10,5 6,6 3,1 0,8 ka. 6,5 Vrk:n keskilämpötila (°C) 3,3 4,8 6,6 9,2 12,5 15,2 17,5 17,6 14,6 10,1 6 3,5 ka. 10,1 Sademäärä (mm) 153,6 123,1 114,3 84 67,9 54,8 39,6 39,1 53,5 112,6 181 175,7 Σ 1 199,2 L ä m p ö t i l a 6,1 0,5 8 1,5 10,1 3,1 13,1 5,3 16,5 8,4 19,2 11,2 21,7 13,2 21,9 13,4 18,7 10,5 13,5 6,6 9 3,1 6,2 0,8 S a d a n t a 153,6 123,1 114,3 84 67,9 54,8 39,6 39,1 53,5 112,6 181 175,7 Lähde: Vancouver Int´l A *, British Columbia Canadian Climate Normals 1971–2000. Environment Canada. Arkistoitu 2.3.2009. Viitattu 16.6.2009.

Hallinto ja aluejako

Pormestari Gregor Robertson

False Creek

Gastown

Jericho Beach, Kitsilano

Strathconan asuinalue

Kaupunkia johtaa pormestari ja kymmenen valtuutettua, jotka valitaan kolmen vuoden välein. Brittiläisen Kolumbian lainsäädäntöön sisältyy Vancouverin osalta erillinen säädös, Vancouver Charter.^[4]

Vancouver on jaettu seuraaviin 23 hallinnolliseen alueeseen (engl. community):^[9]

Vancouverin aluejako^[10]

Sijainti	Alue	Pinta-ala (km²)	Väkiluku	Väestötiheys (as./km²)	Kuvaus
	Arbutus Ridge	3,69	16 145	4 375	Rauhallinen, arvostettu asuinalue, joka oli alun perin suota.
	Downtown	3,75	43 415	11 577	Vancouverin historiallinen keskusta Burrardinlahden ja False Creekin välissä. Merkittävä liikealue ja matkailukohde. Kaupunginosia mm. Yaletown, Gastown, Coal Harbour ja Chinatown.
	Downtown Eastside	–	–	–	Vanha köyhien asuinalue Burrardinlahden rannalla. Kaupunginosan ongelmia ovat rikollisuus, kodittomuus ja huumeet. (Pinta-ala, väkiluku ja väestötiheys, ks. Strathcona.)
	Dunbar-Southlands	8,61	21 480	2 495	Kaksi omaleimaista kaupunginosaa: Dunbar on rauhallinen, vehreä omakotitaloalue ja Southlands maaseutumainen lähiö Fraserjoen rannalla. Alueella sijaitsee Camosumin suo, jota musqueam-intiaanit pitävät porttina henkimaailmaan.
	Fairview	3,33	29 295	8 797	Alun perin teollisuusalue, nykyään lapsiperheiden suosima omakotitaloalue False Creekin rannalla. Kaksi merkittävää liikekeskusta, South Granville ja Granville Island. Kaupunginosia mm. False Creek, Fairview Slopes, Burrard Slopes ja Fairview Heights.
	Grandview-Woodland	4,48	28 205	6 296	Alun perin italialaisten maahanmuuttajien suosima kaupunginosa, nykyään omaleimainen kansainvälinen asuin- ja liikealue.
	Hastings-Sunrise	8,12	33 130	4 080	Lapsiperheiden suosima asuinalue Burrardinlahden rannalla. Alueella on myös Hastings Park, Vancouverin toiseksi suurin puisto.
	Kensington-Cedar Cottage	7,23	44 665	6 178	Kaksi historiallista kaupunginosaa Itä-Vancouverin sydämessä, Cedar Cottage ja Kensington Heights. Alueella on myös Trout Lake, Vancouverin ainoa järvi.
	Kerrisdale	6,32	14 615	2 313	Lapsiperheiden suosima vehreä omakotitaloalue.
	Killarney	6,77	27 180	4 015	Vancouverin uusin asuinalue Fraserjoen rannalla. Alun perin maaseutua. Väkiluku kasvanut voimakkaasti 1950-luvulta lähtien.
	Kitsilano	5,51	40 595	7 368	Nuorekas asuinalue keskustan tuntumassa Englanninlahden rannalla. Kuuluisa rannoistaan ja vuoristomaisemistaan.
	Marpole	5,61	23 785	4 240	Vanha kaupunginosa Fraserjoen pohjoishaaran varrella. Tärkeä liikenneväylä.
	Mount Pleasant	3,64	23 615	6 488	Kirjava asuin- ja liikealue, jossa sijaitsee paljon kouluja ja taiteilijoiden ateljeita.
	Oakridge	4,01	12 725	3 173	Juutalaisten suosima rauhallinen lähiö, joka sijaitsee rinteellä Fraserjoen yläpuolella. Suosittu liikekeskus Oakridge Shopping Centre.
	Renfrew-Collingwood	8,2	48 885	5 962	Lapsiperheiden suosima asuinalue mäkisessä Itä-Vancouverissa.
	Riley Park	4,92	21 815	4 434	Antiikkikaupoistaan kuuluisa liike- ja asuinalue, jossa sijaitsee Little Mountain, Vancouverin korkein kohta (168 m). Queen Elizabethin puisto ja Mountainview’n hautausmaa.
	Shaughnessy	4,47	8 900	1 991	Vauras, vehreä asuinalue, jonka rautatieyhtiö CPR perusti vuonna 1909.
	South Cambie	2,17	7 070	3 258	Vancouverin pienimpiä kaupunginosia Queen Elizabethin puiston kupeessa. Useita sairaaloita.
	Strathcona	3,84	11 920	3 104	Vancouverin vanhimpia ja omaleimaisimpia asuinalueita, joka kasvoi nykyiselleen pienestä kylästä Hastingsin sahan ympärillä.
	Sunset	6,27	35 230	5 619	Lapsiperheiden suosima asuinalue Fraserjoen pohjoishaaran varrella Vancouverin aurinkoisilla etelärinteillä. Alueella on myös Punjabi Market, intialaisten kaupunginosa.
	Victoria-Fraserview	5,32	29 200	5 489	Teollisuusalueesta kehittynyt asuinalue Fraserjoen pohjoishaaran varrella.
	West End	2,04	44 560	21 843	Tiheään asuttu, kiivassykkeinen kaupunginosa keskustan ja Stanley Parkin välissä. Alueella sijaitsevat kuuluisat ostoskadut Robson Street ja Stenman Street.
	West Point Grey	4,55	12 990	2 855	Arvostettu asuinalue Vancouverin niemimaan länsireunalla Englanninlahden rannalla. University of British Columbia, Antropologian museo ja suuri Pacific Spirit Park.

Talous

Vancouverin satama.

Vancouver on Kanadan toiseksi suurin satamakaupunki. Sen merkittävimmät elinkeinot ovat kaivosteollisuus, metsäteollisuus, biotekninen teollisuus, ohjelmistoteollisuus, elokuvatuotanto ja matkailu.^[4] Kaupungissa vierailee vuosittain lähes 9 miljoonaa ihmistä, joista 60 % on kotoisin Kanadasta.^[11]

Vancouver on Kanadan tärkein ja Pohjois-Amerikan kolmanneksi suurin elokuvien tuotantokeskus Hollywoodin ja New Yorkin jälkeen. Elokuva- ja televisioteollisuuden arvioidaan työllistävän yli 36 000 ihmistä.^[12]

Liikenne

Vancouverin SkyTrain on junajärjestelmä, jolla kulkee keskustasta muun muassa Surreyn kaupunkiin ja lentoasemalle. Järjestelmä on täysin automatisoitu ja kulkee ilman kuljettajaa. SkyTrainiin kuuluu kolme linjaa ja 53 asemaa.^lähde? Vancouverin satama on Kanadan suurin satama ja yksi maailman merkittävimmistä satamista.

Vancouverin kansainvälinen lentoasema on myös yksi Kanadan vilkkaimmista matkustajamäärällä mitattuna.

Kulttuuri

Vancouverissa toimii Vancouverin sinfoniaorkesteri.

Urheilu

Vancouverin jääkiekkojoukkueita ovat NHL-liigassa pelaava Vancouver Canucks ja WHL-juniorisarjan Vancouver Giants. Johtava jalkapalloseura on Vancouver Whitecaps FC, jolla on edustusjoukkue sekä miesten Major League Soccerissa että naisten USL W-Leaguessa.

Vancouverissa järjestettiin vuoden 2010 talviolympialaiset.^[13] Olympialaisissa oli suunnilleen 2100 osallistujaa, ja sen avajaiset olivat talviolympialaishistorian kalleimmat. ^lähde?

Ystävyyskaupungit

Vancouverin ystävyyskaupunkeja ovat:^[4]

• Los Angeles, Yhdysvallat
• Kanton, Kiina
• Jokohama, Japani
• Edinburgh, Skotlanti
• Odessa, Ukraina

Näkymä Vancouveriin.