Viljo Savikurki

Viljo Martti Savikurki (11. marraskuuta 1905 Savitaipale – 6. kesäkuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.^[1]

Savikurki kävi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun vuosina 1933–1938. Savikurki sai professorin arvonimen vuonna 1972.^[1] Hän asui ja työskenteli pitkään Helsingin Konalassa vuonna 1947 valmistuneessa ateljeekodissa.^[2]

Savikurki palkittiin vuonna 1963 Pro Finlandia -mitalilla.^[3] Professorin arvonimi Viljo Savikurjelle myönnettiin 1972.^[1]

Savikurjen tuotantoa

Savitaipaleen vaakuna

Sokerityttö -patsas Helsingin Mannerheimintien varrella on pystytetty silloisen Suomen Sokerin pääkonttorin edustalle. Savikurki voitti teoksellaan kilpailun, jonka Suomen Sokeri järjesti vuonna 1956 suomalaisen sokeriteollisuuden 200-vuotispäivän kunniaksi. Teos on luonnollisen kokoinen pronssipatsas nuoresta tytöstä ja koirasta. ^[2]

Savikurki suunnitteli myös syntymäpitäjänsä Savitaipaleen vaakunan.

Muita teoksia

• Kehrääjätyttö, Ankkalammin puisto, Forssa, 1957. Pronssipatsas kuvaa lankaa kehräävää naista ja muistuttaa Forssan teollisuushistoriasta.^[1]
• Unto Seppäsen patsas, Kouvola, 1960.^[4]
• Pohjan neito 1967, Oulu, 1967.
• D.E.D. Europaeuksen patsas 1971, Savitaipale, 1971.
• Pohtaja-patsas Mustiala, 1971.^[1]

Sankaripatsaita

• Tenhola, kirkko, 1947
• Nurmijärvi, 1949
• Kuopio, Vehmersalmi, Puutosmäki-Juonionlahti, 1951
• Pomarkku, 1953
• Inkeroinen – 1953
• Jalasjärvi, 1953
• Kokkola, 1954
• Lemi, 1954
• Hirvensalmi, 1959
• Savitaipale, kirkko, 1961
• Enontekiö, 1963
• Pitäjänmäen sankarihautausmaa, 1968 Espoo^[5][6]

Teoskuvia

• 
  Kylväjä, Lahti.
• 
  Tenholan sankari­muisto­merkki, 1947, Raasepori.
• 
  Sankari­vainajien muisto­kivi, 1949, Nurmijärvi.
• 
  Puutos­mäen hautaus­maan sankari­muisto­merkki, 1951, Kuopio.
• 
  Jalas­järven sankari­muisto­merkki, yhdessä Elias Ilkan kanssa, 1953, Kurikka.
• 
  Pomarkun sankari­muisto­merkki, 1953, Pomarkku.
• 
  Polvistunut sotilas, 1953, Kouvola.
• 
  Kokkolan sankari­muisto­merkin tausta­kuva, 1953, Vehmaa.
• 
  Pro Patria 1939–1944, 1954, Kokkola.
• 
  Sotilas ja äiti, 1954, Lemi.
• 
  Sokeri­tyttö, 1956, Helsinki.
• 
  Karjalaan jääneiden vainajien muisto­merkki, 1956, Nurmijärvi.
• 
  JR 25:n muisto­merkin reliefi, 1958, Kouvola.
• 
  Hirven­salmen sankari­muisto­merkki, 1959, Hirvensalmi.
• 
  Unto Seppäsen patsas, 1960, Kouvola.
• 
  Savi­taipaleen sankari­muisto­merkki, 1961, Savitaipale.
• 
  Isän­maan puolesta, 1963, Enontekiö.
• 
  Kehrääjä­tyttö, 1957, Forssa
• 
  Niilo Helanderin rinta­kuva, 1966, Heinola.
• 
  Pitäjän­mäen sankari­muisto­merkki, 1968, Espoo.
• 
  Pohtaja­patsas, 1971, Tammela.