Zulun kieli

Zulu (omakiekinen nimi: isiZulu) on Etelä-Afrikassa puhuttava bantukieli.^[1] Zulua puhuu äidinkielenään noin 12 miljoonaa ihmistä, pääosin zulu-kansan jäsentä. Yhteensä puhujia on 27,7 miljoonaa, mikä tekee zulusta maailman 51. puhutuimman kielen.^[2] Zulua ymmärtää noin puolet eteläafrikkalaisista.^[3] Yli 95 prosenttia zulun puhujista asuu Etelä-Afrikassa. Loput asuvat pääasiassa Malawissa, Mosambikissa ja Swazimaassa.^[4] Zulu on yksi Etelä-Afrikan 11 virallisesta kielestä.^[5]

Zulu
Zulua äidinkielenään puhuvien osuus Etelä-Afrikassa vuoden 2011 väestönlaskennassa.
Oma nimi	isiZulu
Tiedot
Alue	Etelä-Afrikka  Swazimaa  Malawi  Mosambik
Virallinen kieli	Etelä-Afrikka
Puhujia	27,7 milj.
Sija	51.
Kirjaimisto	latinalainen
Kielenhuolto	Zulu Language Board
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	nigeriläis-kongolaiset kielet
Kieliryhmä	bantukielet ngunikielet
Kielikoodit
ISO 639-1	zu
ISO 639-2	zul
ISO 639-3	zul
Ohje
Infobox OK

Zulun katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähimmät sukulaiskielet ovat muun muassa xhosa, ndebele ja swati.^[6]

Kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla.^[7]

Zulun kieleen on omaksuttu lainasanoja englannin ja afrikaansin kielistä.^[8] Seuraavassa Sowetosta tallennetussa zulunkielisessä näytteessä afrikaansperäiset sanat on lihavoitu ja englanninkieliset merkitty kursiivilla:^[9]

»I-Chiefs isidle nge-referee's optional time, otherwise ngabe ihambe sleg. Maar why benga stopi this system ye-injury time?»

Fonologia

Konsonantit

		Labiaali	Alveolaari		Palataali	Velaari	Glottaali
			Norm.	Lat.
Avulsiivi	Norm.		kǀ	kǁ	k!
	Asp.		kǀʰ	kǁʰ	k!ʰ
	Soin.		gǀ	gǁ	g!
	Nas.		ŋǀ	ŋǁ	ŋ!
	Soin. nas.		ŋgǀ	ŋgǁ	ŋg!
Nasaali		m	n			ɲ	ŋ
Klusiili	Norm.	b	d			k | g
	Asp.	pʰ	tʰ
	Ejek.	pʼ	tʼ			kʼ
	Impl.	ɓ
Affrikaatta	Norm.		dz		tʃ | dʒ
	Ejek.		tsʼ		tʃʼ	kxʼ
Frikatiivi		f | v	s | z	ɬ | ɮ	ʃ		h | ɦ
Tremulantti			r
Latreraali			l
Puolivokaali		w			j

Lähde:^[10]

Vokaalit

	Etinen	Keskinen	Takainen
Suppea	i		u
Puolisuppea	e		o
Puoliavoin	ɛ		ɔ
Avoin		a

Lähde:^[10]

Kielioppi

Zulun perussanajärjestys on verbi-objekti. Subjekti ilmaistaan yhdessä verbin kanssa. Muita verbin taivutusmuodoista ilmeneviä asioita ovat muun muassa tempus, kausatiivisuus, aspekti ja kieltomuoto.^[11]

Persoonapronominit

Zulun persoonapronominit ovat:

• mina = minä
• wena = sinä
• yena = hän
• thina = me
• nina = te
• bona = he

Etuliitteet

Muiden bantukielien tapaan zulussa käytetään etuliitteitä muokkaamaan sanojen merkitystä. Yksiköille ja monikoille on eri etuliitteet.^lähde?

Luokka	Etuliite	Esimerkki
1	umu-	umuntu (ihminen)
2	aba-	abantu (ihmiset)
3	umu-	umuthi (puu)
4	imi-	imithi (puut)
5	i-, ili-	izulu (taivas)
6	ama-	amazulu (taivaat)
7	isi-	isibani (lamppu)
8	izi-	izibani (lamput)
9	n-, in-	indlovu (norsu)
10	izin-	izindlovu (norsut)
11	u-, ulu-	ulimi (kieli)
14	ubu-	ubuntu (ihmisyys)
15	uku-	ukudla (syödä)

Sanasto

Zulu on vaikuttanut Etelä-Afrikassa puhuttavaan englantiin sanastollisesti: paikallisia zulusta lainattuja sanoja ovat muun muassa donga ('ditch', oja), ubuntu ('humanity', ihmiskunta) ja muti ('medicine', lääke). Yleisenglantiin ja muihin maailman kieliin zulusta lainattuja sanoja ovat muun muassa impala ja mamba.^[12]

Zulunkielisiä fraaseja

• "Sawubona" ("Päivää" yhdelle henkilölle)
• "Sanibonani" ("Päivää" useammalle henkilölle)
• "Unjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" yhdelle))
• "Ninjani" ("Kuinka voitte/mitä kuuluu?" useammalle)
• "Ngiyaphila" ("Hyvin/hyvää", vastaus edellisiin)
• "Ngiyabonga" ("Kiitän sinua")
• "Siyabonga" ("Kiitämme sinua")
• "Isikhathi sithini?" ("Paljonko kello on?")
• "Mina funani wena." ("Minä rakastan sinua.")
• Amandla! ("Valta!")