-sta-

Suomi

Suffiksi

-sta- (etuvokaalinen muoto -stä-)

1. pääasiassa nomineista verbejä muodostava johdin
   • merkittävä ryhmä on kaptatiiviset johdokset:

     helmestää = kerätä helmiä

     hirvestää = metsästää hirviä

Huomautukset

• Johdin liistyy yleensä substantiivin kaksitavuiseen heikkoasteiseen vokaalivartaloon:

  veltto (heikko vokaalivartalo velto-) + -sta- + -a → veltostaa

  maku (heikko vokaalivartalo mau-) + -sta- + -a → maustaa

  nyrkki (heikko vokaalivartalo nyrki-) + -stä- + -ä → nyrkistää

  kaupunki (heikko vokaalivartalo kaupungi-) + -sta- + -a → kaupungistaa

  kelta (heikko vokaalivartalo kella-) + -sta- + -a → kellastaa

  kulta (heikko vokaalivartalo kulla-) + -sta- + -a → kullastaa

  lohi (vokaalivartalo lohe-) + -sta- + -a → lohestaa

  sieni (vokaalivartalo siene-) + -stä- + -ä → sienestää

  sää (vartalo sää-) + -stä- + -ä → säästää

  työ (vartalo työ-) + -stä- + -ä → työstää

  asua (vartalo asu-) + -sta- + -a → asustaa

• Sama pääte esiintyy myös nen-sanojen tA-johdoksilla:

  ukkostaa: ukkonen (konsonanttivartalo ukkos-) + ta-a

Liittyvät sanat

• Luokka: Suomen kielen stA-verbit

Yhdysjohtimet

• -ista-
• -usta-

Lähteet

• Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 326 stA-verbien rakenne ja merkitys