asustaa

Suomi

Verbi

asustaa (53) (taivutus[luo])

1. asua, oleilla, majailla

   Missä päin hän mahtaa tätä nykyä asustaa?

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑsust̪ɑːˣ/
• tavutus: a‧sus‧taa

Etymologia

• verbi asua (vartalo asu- + pääte -staa)

Käännökset

1. oleilla

englanti: dwell ido: sejornar ranska: résider

ruotsi: bo, leva saksa: wohnen, bewohnen, leben, verbleiben

Liittyvät sanat

asuttaa

Johdokset

• substantiivit: asustaminen
• verbit: asustella

Aiheesta muualla

• asustaa Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

asustaa (53) (taivutus[luo])

1. täydentää ja viimeistellä asu asusteilla

   Tylsät ja värittömät vaatteet kannattaa asustaa pirteästi.

Etymologia

• substantiivi asu (vartalo asu- + pääte -staa)

Käännökset

1. täydentää asu asusteilla

englanti: accessorise, accessorize ranska: accessoiriser

ruotsi: accessoera

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: asuste

Aiheesta muualla

• asustaa Kielitoimiston sanakirjassa