-ta-

Suomi

Suffiksi

-ta- (etuvokaalinen muoto -tä-)

1. verbijohdin, jolla muodostetut verbit merkitsevät yleensä kantasanan tyyppiseksi muuttamista

   kaunis → kaunistaa

   heiketä → heikentää

Huomautukset

• Johdin liittyy yleensä kaksi-, harvemmin yksitavuiseen (heikkoon) konsonanttivartaloon

  hiili (konsonanttivartalo hiil-) + -tä- + -ä → hiiltää

  huoli (konsonanttivartalo huol-) + -ta- + -a → huoltaa

  täysi (konsonanttivartalo täyt-) + -tä- + -ä → täyttää

  kynsi (konsonanttivartalo kynt-) + -tä- + -ä → kynttää

  aakkonen (konsonanttivartalo aakkos-) + -ta- + -a → aakkostaa

  paimen (konsonanttivartalo paimen-) + -ta- + -a → paimentaa

  ohjas (konsonanttivartalo ohjas-) + -ta- + -a → ohjastaa

  hidas ((heikko) konsonanttivartalo hidas-) + -ta- + -a → hidastaa

  penger ((heikko) konsonanttivartalo penger-) + -tä- + -ä → pengertää

  haista ((heikko) konsonanttivartalo hais-) + -ta- + -a → haistaa

  päästä (konsonanttivartalo pääs-) + -tä- + -ä → päästää

  eritä (konsonanttivartalo erit-) + -tä- + -ä → erittää

  hapata ((heikko) konsonanttivartalo hapat-) + -ta- + -a → hapattaa

  herätä (konsonanttivartalo herät-) + -tä- + -ä → herättää

  langeta ((heikko) konsonanttivartalo langet-) + -ta- + -a → langettaa

  kyyditä (konsonanttivartalo kyydit-) + -tä- + -ä → kyydittää

  kirvellä (konsonanttivartalo kirvel-) + -tä- + -ä → kirveltää

  suureta (n-konsonanttivartalo suuren-) + -ta- + -a → suurentaa

• Kolmitavuisilla A-päätteisillä sanoilla sekä pyörä-sanalla johdin liittyy taivutukseen kuulumattomaan konsonanttivartaloon:

  matala ((heikko) konsonanttivartalo madal-) + -ta- + -a → madaltaa

  kavala (konsonanttivartalo kaval-) + -ta- + -a → kavaltaa

  pyörä (konsonanttivartalo pyör-) + -tä- + -ä → pyörtää

• Poikkeuksena yksitaivuiset VV-päätteiset sanat, joihin johdin liittyy vokaalivartaloon

  jää (vartalo jää-) + -tä- + -ä → jäätää

  vuo (vartalo vuo-) + -ta- + -a → vuotaa

Liittyvät sanat

• Luokka: Suomen kielen tA-verbit

Lähteet

• Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys