Kuu

Katso artikkeli Kuu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Erisnimi

Kuu (18)

1. (tähtitiede) Maan kiertolainen, maapallon seuralainen
2. harvinainen neutraali etunimi
3. erittäin harvinainen suomalainen sukunimi

Ääntäminen

• IPA: [ˈkuː]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	Kuu	–
genetiivi	Kuun	–
partitiivi	Kuuta	–
akkusatiivi	Kuu; Kuun	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	Kuussa	–
elatiivi	Kuusta	–
illatiivi	Kuuhun	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	Kuulla	–
ablatiivi	Kuulta	–
allatiivi	Kuulle	–
muut sijamuodot
essiivi	Kuuna	–
translatiivi	Kuuksi	–
abessiivi	Kuutta	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	Kuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	Kuu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. Maan kiertolainen

azeri: Ay englanti: moon espanja: luna f. islanti: Tunglið, Máninn italia: luna f. mapuche: küyen portugali: Lua f. puola: Księżyc ranska: lune f.

romania: Luna f. ruotsi: månen saksa: Mond m. tanska: Månen tšekki: Měsíc turkki: Ay venäjä: Луна f. vepsä: Kudmaine viro: Kuu

Liittyvät sanat

• kuu
• kuutamo
• uusikuu
• regoliitti

Aiheesta muualla

• Kuu Tieteen termipankissa
• Artikkeli 349 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viro

Erisnimi

Kuu (gen. Kuu, part. kuud)

1. (tähtitiede) Maan kiertolainen Kuu

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 26i (id`ee) idee

Liittyvät sanat

• kuu

Aiheesta muualla

• Kuu Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• Kuu sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)