aaria

Suomi

Substantiivi

Katso artikkeli Aaria Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

aaria (12)

1. (musiikki) suurimuotoiseen vokaaliteokseen, esimerkiksi oopperaan tai oratorioon kuuluva lauluosuus, jossa yhdellä laulajalla on erityisen tärkeä osa soolon esittäjänä

   Aluksi myös pienimuotoisia melodisia soitinsävellyksiä kutsuttiin aarioiksi.

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑːriɑ/, [ˈɑ̝ːriɑ̝]
• tavutus: aa‧ri‧a

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	aaria	aariat
genetiivi	aarian	aarioiden aarioitten (aariain)
partitiivi	aariaa	aarioita
akkusatiivi	aaria; aarian	aariat
sisäpaikallissijat
inessiivi	aariassa	aarioissa
elatiivi	aariasta	aarioista
illatiivi	aariaan	aarioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	aarialla	aarioilla
ablatiivi	aarialta	aarioilta
allatiivi	aarialle	aarioille
muut sijamuodot
essiivi	aariana	aarioina
translatiivi	aariaksi	aarioiksi
abessiivi	aariatta	aarioitta
instruktiivi	–	aarioin
komitatiivi	–	aarioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	aaria-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

italian aria, puhallus < kreikan aer

Käännökset

1. vokaaliteokseen kuuluva lauluosuus

albania: arie f. bulgaria: ария englanti: aria espanja: aria m. hollanti: aria italia: aria f. japani: アリア kroatia: arija f.

portugali: ária f. puola: aria f. ruotsi: aria saksa: Arie f. turkki: arya unkari: ária viro: aaria

Liittyvät sanat

• arietta

Yhdyssanat

kirkkoaaria, koloratuuriaaria, konserttiaaria, ooppera-aaria, sopraanoaaria, tenoriaaria

Aiheesta muualla

• aaria Kielitoimiston sanakirjassa
• aaria Tieteen termipankissa

Substantiivi

aaria

1. yksikön partitiivimuoto sanasta aari

Lähteet

• Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanalista v. 1. (taivutustyyppi = 12)