abi

Suomi

Substantiivi

abi (5)

1. (arkikieltä) abiturientti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	abi	abit
genetiivi	abin	abien (abein)
partitiivi	abia	abeja
akkusatiivi	abi; abin	abit
sisäpaikallissijat
inessiivi	abissa	abeissa
elatiivi	abista	abeista
illatiivi	abiin	abeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	abilla	abeilla
ablatiivi	abilta	abeilta
allatiivi	abille	abeille
muut sijamuodot
essiivi	abina	abeina
translatiivi	abiksi	abeiksi
abessiivi	abitta	abeitta
instruktiivi	–	abein
komitatiivi	–	abeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	abi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• ylioppilaskokelas

Yhdyssanat

• abikurssi, abiristeily, abivuosi

Aiheesta muualla

• abi Kielitoimiston sanakirjassa
• abi Suomen etymologisessa sanakirjassa

Ketšua

Substantiivi

abi

1. (eläintiede) lintu

Liittyvät sanat

• aabi

Latvia

Pronomini

abi

1. (indefiniittinen) molemmat, kummatkin, kumpaisetkin

Nauru

Verbi

abi

1. tappaa