ahven

Katso artikkeli Ahven Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

ahven (32)

1. (yleisesti) mikä tahansa ahventen heimoon (Percidae) kuuluva ahvenkalojen laji tai sellaisen yksilö
2. (yleisesti) mikä tahansa edellisiin kuuluvan ahventen suvun (Perca) laji tai sellaisen yksilö
3. (erityisesti) edellisiin kuuluva laji (Perca fluviatilis) tai sen yksilö

   Ahven kutee varhain keväällä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑhʋen/
• tavutus: ah‧ven

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ahven	ahvenet
genetiivi	ahvenen	ahventen ahvenien
partitiivi	ahventa	ahvenia
akkusatiivi	ahven; ahvenen	ahvenet
sisäpaikallissijat
inessiivi	ahvenessa	ahvenissa
elatiivi	ahvenesta	ahvenista
illatiivi	ahveneen	ahveniin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ahvenella	ahvenilla
ablatiivi	ahvenelta	ahvenilta
allatiivi	ahvenelle	ahvenille
muut sijamuodot
essiivi	ahvenena (ahvenna)	ahvenina
translatiivi	ahveneksi	ahveniksi
abessiivi	ahvenetta	ahvenitta
instruktiivi	–	ahvenin
komitatiivi	–	ahvenine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ahvene-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	ahven-

Etymologia

• sanalla on vastineita lähisukukielissä ja saamessa, mutta sen etymologia on epäselvä. Sille on ehdotettu balttilaista, germaanista ja slaavilaista alkuperää, mutta mitään näistä ei ole yleisesti hyväksytty.^[1] Santeri Junttilan mukaan sanaa ei voi johtaa mistään tunnetusta kielestä, vaan se on mahdollisesti laina Itämeren alueella myöhäispronssikaudella puhutusta muinaiskielestä ^[2].
  Ensimmäisen kerran sanan tiedetään esiintyneen suomen kirjakielessä vuonna 1637 Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa Lexicon Latino-Scondicum.^[3]

Käännökset

3. Perca fluviatilis

albania: sharrmak azeri: xanı balığı englanti: perch espanja: perca hollanti: baars inkeroinen: ahven jakuutti: алыhap koltansaame: vuâsk komi: ёкыш kroatia: grgeč m. latvia: asaris liivi: ounõz livvi: ahven lyydi: ahveń norja: abbor

norja (nynorsk): åbor pohjoissaame: vuoskku puola: okoń m. ranska: perche f. ruotsi: abborre saksa: Barsch tanska: aborre tšekki: okoun m. turkki: tatlı su levreği unkari: sügér uzbekki: olabug'a vatja: ahvõn venäjä: окунь m. (okun) vepsä: ahven viro: ahven

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (leikkimielinen, murteellinen) affen

Yhdyssanat

ahvenheinä, ahvenkalat, ahvenkukko, ahvenruoho, ahvenverkko, ahvenvita, aurinkoahven, aurinkokoruahven, avainkirjoahven, kelta-ahven, kirjoahven, lasiahven, meriahven, niilinahven, puna-ahven, tupakkasaha-ahven, verkkoahven

Yläkäsitteet

• eläin
• kala

Aiheesta muualla

• ahven Kielitoimiston sanakirjassa
• ahven Tieteen termipankissa
• ahven Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
• Artikkeli 5223 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viro

Substantiivi

ahven (gen ahvena, part ahvenat)

1. ahven

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 2 (õpik) õpik

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	ahven	ahvenad
genetiivi	ahvena	ahvenate
partitiivi	ahvenat	ahvenaid
illatiivi	ahvenasse	ahvenatesse ahvenaisse
inessiivi	ahvenas	ahvenates ahvenais
elatiivi	ahvenast	ahvenatest ahvenaist
allatiivi	ahvenale	ahvenatele ahvenaile
adessiivi	ahvenal	ahvenatele ahvenail
ablatiivi	ahvenalt	ahvenatelt ahvenailt
translatiivi	ahvenaks	ahvenateks ahvenaiks
terminatiivi	ahvenani	ahvenateni
essiivi	ahvenana	ahvenatena
abessiivi	ahvenata	ahvenateta
komitatiivi	ahvenaga	ahvenatega

Etymologia

• itämerensuomen-saamen kanta ^{ETY / ahven}

Liittyvät sanat

• meriahven
• suitsuahven
• ahvenapoeg
• ahvenapüük, ahvenavõrk