aita
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
- kahta aluetta erottava rakennelma tai kasvusto, joka hankaloittaa kulkua tai toimii suojana
- Rakennanpa tuosta lautapinosta itselleni komean aidan!
- Orapihlajasta tulee tiheä aita.
- Ennen vanhaan aidat tehtiin riu'uista tai luonnonkivistä.
- (urheilu) estejuoksussa ylitettävä puomi: este
Ääntäminen
- IPA: /ˈɑi̯t̪ɑ/, [ˈɑ̝it̪ɑ̝]
- tavutus: ai‧ta
Taivutus
Käännökset
1. lauta- tms. aita
Liittyvät sanat
Johdokset
Yhdyssanat
aidanpano, aidanpylväs, aidanrako, aidanseiväs, aidanvieri, aidanvitsas, aidasaita, aitajuoksija, aitajuoksu, aitalanka, aitapensas, aitatarve, aitatolppa, aitaverkko, hirviaita, johdeaita, kiviaita, kuoriaita, kuusiaita, köysiaita, lammasaita, lanka-aita, lankkuaita, lapeaita, lauta-aita, lumiaita, meluaita, orapihlaja-aita, paaluaita, panssariverkkoaita, pensasaita, piikkilanka-aita, pisteaita, poroaita, raja-aita, rauta-aita, riista-aita, risuaita, riukuaita, sorkka-aita, suoja-aita, sähköaita, säleaita, verkkoaita
Idiomit
- mennä sieltä mistä aita on matalin
Aiheesta muualla
- aita Kielitoimiston sanakirjassa
- aita Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
- Artikkeli 994 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads
Baski
Substantiivi
aita
Latvia
Substantiivi
aita f. (gen. aitas)
Liittyvät sanat
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads