alho

Suomi

Substantiivi

alho (1)

1. (vanhahtava) syvänne, notko (myös kuvaannollisesti)

   murheen alho

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑlho/
• tavutus: al‧ho

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	alho	alhot
genetiivi	alhon	alhojen
partitiivi	alhoa	alhoja
akkusatiivi	alho; alhon	alhot
sisäpaikallissijat
inessiivi	alhossa	alhoissa
elatiivi	alhosta	alhoista
illatiivi	alhoon	alhoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	alholla	alhoilla
ablatiivi	alholta	alhoilta
allatiivi	alholle	alhoille
muut sijamuodot
essiivi	alhona	alhoina
translatiivi	alhoksi	alhoiksi
abessiivi	alhotta	alhoitta
instruktiivi	–	alhoin
komitatiivi	–	alhoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	alho-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

johdos vartalosta alha- (vrt. alhaalla), joka on ala-sana variantti^[1][2]

Aiheesta muualla

• alho Kielitoimiston sanakirjassa

Portugali

Substantiivi

alho m.

1. valkosipuli