alistus

Suomi

Substantiivi

alistus (39)

1. alistaminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑlist̪us/
• tavutus: a‧lis‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	alistus	alistukset
genetiivi	alistuksen	alistusten alistuksien
partitiivi	alistusta	alistuksia
akkusatiivi	alistus; alistuksen	alistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	alistuksessa	alistuksissa
elatiivi	alistuksesta	alistuksista
illatiivi	alistukseen	alistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	alistuksella	alistuksilla
ablatiivi	alistukselta	alistuksilta
allatiivi	alistukselle	alistuksille
muut sijamuodot
essiivi	alistuksena	alistuksina
translatiivi	alistukseksi	alistuksiksi
abessiivi	alistuksetta	alistuksitta
instruktiivi	–	alistuksin
komitatiivi	–	alistuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	alistukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	alistus-

Etymologia

• verbi alistaa + johdin -us

Käännökset

1. alistaminen

englanti: subjugation, subordination

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

alistuskonjunktio, alistussuhde

Anagrammit

lasitus, listaus, tislaus

Aiheesta muualla

• alistus Kielitoimiston sanakirjassa
• alistus Tieteen termipankissa
• Artikkeli 486 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa