alistuskonjunktio
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
alistuskonjunktio (3)
- (kielitiede) konjunktioihin kuuluva eri tyyppisiä alisteisuuksia osoittava sidesana, jolla alkava sivulause ei voi esiintyä yksinään vaan se tulee sitoa päälauseeseen.
Etymologia
- yhdyssana sanoista alistus ja konjunktio
Taivutus
Käännökset
1. eri tyyppisiä alisteisuuksia osoittava sidesana
|
|
Liittyvät sanat
Aiheesta muualla
- alistuskonjunktio Kielitoimiston sanakirjassa
- alistuskonjunktio Tieteen termipankissa
Remove ads
Lähteet
- Tieteen termipankki 20.01.2016: Kielitiede:alistuskonjunktio. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:alistuskonjunktio.)
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads