allofoni

Suomi

Substantiivi

allofoni (5)

1. (fonetiikka) yksittäinen tiettyä foneemia edustava äänne (fooni)

   Suomen /h/ foneemilla on kolme allofonia [h], [ɦ] ja [ç].

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	allofoni	allofonit
genetiivi	allofonin	allofonien (allofonein)
partitiivi	allofonia	allofoneja
akkusatiivi	allofoni; allofonin	allofonit
sisäpaikallissijat
inessiivi	allofonissa	allofoneissa
elatiivi	allofonista	allofoneista
illatiivi	allofoniin	allofoneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	allofonilla	allofoneilla
ablatiivi	allofonilta	allofoneilta
allatiivi	allofonille	allofoneille
muut sijamuodot
essiivi	allofonina	allofoneina
translatiivi	allofoniksi	allofoneiksi
abessiivi	allofonitta	allofoneitta
instruktiivi	–	allofonein
komitatiivi	–	allofoneine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	allofoni-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. foneemia edustava fooni eli äänne

englanti: allophone

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• pääallofoni

Vieruskäsitteet

• allotoni