ange

Latina

Verbi

ange

1. aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä angō

Mapuche

Substantiivi

ange

1. kasvot

Ranska

Substantiivi

ange m. (monikko anges[luo])

1. enkeli

Aiheesta muualla

• ange Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Ruotsi

Verbi

ange (epäsäännöllinen)

1. ilmoittaa, esittää
2. ilmiantaa
3. merkitä
4. määrätä

Ääntäminen

• Näin äännetään alueella: ei määritelty

Taivutus

• Vanhahtavassa kielessä verbi taipuu kaikissa aikamuodoissa vahvasti (alkuperäisen) -iv-vartalon mukaan: angiva, angiver, angav, angivit.

Taivutus – ange
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	anger (angiver)	anges (angivs, angives)
imperfekti	angav	angavs
supiini	angett (angivit)	angetts (angivits)
imperatiivi	ange (angiv)	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: ange, angiva
• passiivin infinitiivi: anges, angivas
• aktiivin part. prees: angivande
• passiivin part. prees: angivandes
• part. perf.: yl. angiven, n. angivet, määr./mon. angivna

Etymologia

an- + ge

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• angiva (vanhahtava)

Johdokset

• substantiivit: angivelse

Aiheesta muualla

• ange Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)