anis

Suomi

Substantiivi

anis (39)

1. voimakasarominen anisruohon hedelmistä saatava mauste, jota käytetään leivonnaisten, makeisten, liköörien ja ruoan maustamiseen

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑnis/
• tavutus: a‧nis

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	anis	anikset
genetiivi	aniksen	anisten aniksien
partitiivi	anista	aniksia
akkusatiivi	anis; aniksen	anikset
sisäpaikallissijat
inessiivi	aniksessa	aniksissa
elatiivi	aniksesta	aniksista
illatiivi	anikseen	aniksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	aniksella	aniksilla
ablatiivi	anikselta	aniksilta
allatiivi	anikselle	aniksille
muut sijamuodot
essiivi	aniksena	aniksina
translatiivi	anikseksi	aniksiksi
abessiivi	aniksetta	aniksitta
instruktiivi	–	aniksin
komitatiivi	–	aniksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	anikse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	anis-

Käännökset

1. voimakasarominen anisruohon hedelmistä saatava mauste, jota käytetään leivonnaisten, makeisten, liköörien ja ruoan maustamiseen

azeri: cirəgülü englanti: asise espanja: anís hollanti: anijs m. puola: anyż m. ranska: anis m.

ruotsi: anis saksa: Anis m. turkki: anason unkari: ánizs uzbekki: arpabodiyon venäjä: анис

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

aniskaramelli, anislikööri, anispastilli, anisruoho, anisöljy, tähtianis

Aiheesta muualla

• anis Kielitoimiston sanakirjassa

Latina

Substantiivi

ānīs

1. monikon datiivimuoto sanasta ānus
2. monikon ablatiivimuoto sanasta ānus

Ruotsi

Substantiivi

anis yl. (yks. määr. anisen [luo], ei monikkoa)

1. anis
2. anisruoho

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• stjärnanis

Aiheesta muualla

• anis Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Tanska

Substantiivi

anis anisen

1. (keittiö) anis
2. (kasvitiede) anisruoho