ansas

Suomi

Substantiivi

ansas (41)

1. kahden tai useamman tuen vahvistama kannatin

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑnsɑs/
• tavutus: an‧sas

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ansas	ansaat
genetiivi	ansaan	ansaiden ansaitten
partitiivi	ansasta	ansaita
akkusatiivi	ansas; ansaan	ansaat
sisäpaikallissijat
inessiivi	ansaassa	ansaissa
elatiivi	ansaasta	ansaista
illatiivi	ansaaseen	ansaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ansaalla	ansailla
ablatiivi	ansaalta	ansailta
allatiivi	ansaalle	ansaille
muut sijamuodot
essiivi	ansaana	ansaina
translatiivi	ansaaksi	ansaiksi
abessiivi	ansaatta	ansaitta
instruktiivi	–	ansain
komitatiivi	–	ansaine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ansaa-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	ansas-

Etymologia

vanha germaaninen laina^[1]

Käännökset

1. kahden tai useamman tuen vahvistama kannatin

englanti: truss

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

diagonaaliansas

Aiheesta muualla

• ansas Kielitoimiston sanakirjassa

Ruotsi

Verbi

ansas

1. (taivutusmuoto) passiivin infinitiivi verbistä ansa
2. (taivutusmuoto) passiivin preesensmuoto verbistä ansa