apu

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

apu (1-E)

  1. toimi tai toimitus, minkä tarkoitus on auttaa pulaan joutunutta tai vaikeassa tilanteessa olevaa; auttaminen, avustaminen
    Apu tuli viime hetkellä.
    Apua on joskus helpompi antaa kuin ottaa vastaan.
    olla avuksi

Ääntäminen

  • IPA: /ˈɑpu/, [ˈɑ̝pu]
  • tavutus: a‧pu

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

ammattiapu, apuajaja, apuharvennus, apuhoitaja, apujoukko, apukeino, apukeittiö, apukoulu, apulainen, apulannoite, apulanta, apumies, apumoottori, apuneuvo, apupisto, apuraha, apusana, aputaso, aputyövoima, apuverbi, apuviiva, apuvoima, apuväline, aseapu, asiantuntija-apu, asiantuntijanapu, avunanto, avunhuuto, avunsaaja, avuntarjous, elatusapu, ensiapu, hautausapu, huoltoapu, hätäapu, katastrofiapu, kehitysapu, kodinhoitoapu, kriisiapu, kuolinapu, köyhäinapu, lääkärinapu, naapuriapu, oikeusapu, pohjeapu, ruoka-apu, sijaisapu, talkooapu, tilapäisapu, työapu, ulkomaanapu, vaateapu, vaatetusapu, valtionapu, vetoapu, virka-apu

Idiomit

  • Oma apu, paras apu.

Aiheesta muualla

  • apu Kielitoimiston sanakirjassa
  • apu Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • apu Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkelit 189, 3003, 3741 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads