argument

Englanti

Substantiivi

argument (monikko arguments)

1. riita
2. argumentti
3. (matematiikka) usein funktioon syötettävä (riippumaton) muuttuja

Liittyvät sanat

• argue
• argumentation
• argumentative, argumentatively
• counterargument

Puola

Substantiivi

argument m.

1. argumentti

Ranska

Substantiivi

argument m. (monikko arguments[luo])

1. peruste, perustelu, argumentti

Aiheesta muualla

• argument Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui argument
määräinen	argumentului
monikko	unor argumente
määräinen	argumentelor

argument n. (määräinen: argumentul, monikko: argumente, määräinen: argumentele)

1. argumentti

Ruotsi

Substantiivi

argument n. (5) (yks. määr. argumentet [luo], mon. epämäär. argument, mon. määr. argumenten [luo])

1. (matematiikka) argumentti

Ääntäminen

• Näin äännetään alueella: ei määritelty

Aiheesta muualla

• argument Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)