asuminen

Suomi

Substantiivi

asuminen (38)

1. teonnimi verbistä asua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	asuminen	asumiset
genetiivi	asumisen	asumisten asumisien
partitiivi	asumista	asumisia
akkusatiivi	asuminen; asumisen	asumiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	asumisessa	asumisissa
elatiivi	asumisesta	asumisista
illatiivi	asumiseen	asumisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	asumisella	asumisilla
ablatiivi	asumiselta	asumisilta
allatiivi	asumiselle	asumisille
muut sijamuodot
essiivi	asumisena (asumisna)	asumisina
translatiivi	asumiseksi	asumisiksi
abessiivi	asumisetta	asumisitta
instruktiivi	–	asumisin
komitatiivi	–	asumisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	asumise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	asumis-

Etymologia

verbi asua + johdin -minen

Käännökset

1. teonnimi verbistä asua

englanti: occupancy

hollanti: bewoning

Liittyvät sanat

• asumisyksikkö
• asumus
• asutusyksikkö

Yhdyssanat

• asumisoikeus
• asumisolot
• omistusasuminen
• vuokra-asuminen