blur

Englanti

Substantiivi

blur (monikko blurs)

1. sumeus

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	blurs
part. prees.	blurring
imp. & part. perf.	blurred

blur

1. hämärtää, sokaista

   Don't let success blur your judgment.

   Älä anna menestyksen sokaista itseäsi.

2. sumentaa (valokuvaa kuvankäsittelyohjelmassa)