bromi

Katso artikkeli Bromi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Alkuaineet
seleeni ← bromi → krypton
Se ← Br → Kr

Substantiivi

bromi (5)

1. halogeeneihin kuuluva alkuaine, kemiallinen merkki Br

Ääntäminen

• IPA: /ˈbromi/
• tavutus: bro‧mi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	bromi	bromit
genetiivi	bromin	bromien (bromein)
partitiivi	bromia	bromeja
akkusatiivi	bromi; bromin	bromit
sisäpaikallissijat
inessiivi	bromissa	bromeissa
elatiivi	bromista	bromeista
illatiivi	bromiin	bromeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	bromilla	bromeilla
ablatiivi	bromilta	bromeilta
allatiivi	bromille	bromeille
muut sijamuodot
essiivi	bromina	bromeina
translatiivi	bromiksi	bromeiksi
abessiivi	bromitta	bromeitta
instruktiivi	–	bromein
komitatiivi	–	bromeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	bromi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

kreikan βρῶμος (bromos) 'löyhkä'^[1]

Käännökset

1. halogeeneihin kuuluva alkuaine

azeri: brom bulgaria: бром englanti: bromine espanja: bromo hollanti: broom italia: bromo kreikka: βρώμιο kroatia: brom m. latvia: broms liettua: bromas malta: bromu portugali: bromo puola: brom

ranska: brome romania: brom ruotsi: brom saksa: Brom slovakki: bróm sloveeni: brom tanska: brom tšekki: brom turkki: brom unkari: bróm uzbekki: brom venäjä: бром viro: broom

Liittyvät sanat

• haloni

Aiheesta muualla

• bromi Kielitoimiston sanakirjassa