capo

Suomi

Substantiivi

capo (1)

1. (musiikki, vanhahtava) vaihtoehtoinen kirjoitusasu sanalle kapo
2. (urheilu) kannattajien johtaja ja organisoija urheilutapahtumassa, yleisimmin jalkapallo-ottelussa

   Capo kannusti kannattajia kovempaan kannustamiseen ja aloitti uuden kannustuslaulun.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	capo	capot
genetiivi	capon	capojen
partitiivi	capoa	capoja
akkusatiivi	capo; capon	capot
sisäpaikallissijat
inessiivi	capossa	capoissa
elatiivi	caposta	capoista
illatiivi	capoon	capoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	capolla	capoilla
ablatiivi	capolta	capoilta
allatiivi	capolle	capoille
muut sijamuodot
essiivi	capona	capoina
translatiivi	capoksi	capoiksi
abessiivi	capotta	capoitta
instruktiivi	–	capoin
komitatiivi	–	capoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	capo-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Englanti

Substantiivi

capo (monikko capos)

1. (musiikki) kapo

Espanja

Substantiivi

capo m. (monikko capos)

1. mafiapäällikkö

Etymologia

• italiasta

Italia

Substantiivi

capo m. (monikko capi[luo])

1. pää
2. päämies, pomo, johtaja

   capo di Stato – valtionpäämies

3. (paikannimissä) niemi

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• capocannoniere

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	cāpō	cāpōnēs
akkusatiivi	cāpōnem	cāpōnēs
genetiivi	cāpōnis	cāpōnum
datiivi	cāpōnī	cāpōnibus
ablatiivi	cāpōne	cāpōnibus

cāpō m. (3)

1. salvukukko, kapuuni

Ruotsi

Substantiivi

capo n. (4) (yks. määr. capot[luo], mon. epämäär. capon[luo], mon. määr. capona [luo])

1. (musiikki) kapo