kapo

Suomi

Substantiivi

kapo (1)

1. (musiikki) otenauhallisen kielisoittimen kaulalle asetettava laite, joka lyhentää kaikkien kielten soivan pituuden samalle nauhalle; capo
2. (historia) keskitysleireillä vankien keskuudesta valittu valvoja, joka on erityisen julma omiaan kohtaan

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kapo	kapot
genetiivi	kapon	kapojen
partitiivi	kapoa	kapoja
akkusatiivi	kapo; kapon	kapot
sisäpaikallissijat
inessiivi	kapossa	kapoissa
elatiivi	kaposta	kapoista
illatiivi	kapoon	kapoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kapolla	kapoilla
ablatiivi	kapolta	kapoilta
allatiivi	kapolle	kapoille
muut sijamuodot
essiivi	kapona	kapoina
translatiivi	kapoksi	kapoiksi
abessiivi	kapotta	kapoitta
instruktiivi	–	kapoin
komitatiivi	–	kapoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kapo-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. otenauhallisen kielisoittimen kaulalle asetettava laite

italia: capotasto m.

ruotsi: capo

2. vankien keskuudesta valittu valvoja keskitysleireillä

englanti: kapo

Liittyvät sanat

Synonyymit

• [1] musiikki: capo, kapotasto

Englanti

Substantiivi

kapo (monikko kapos)

1. kapo (keskitysleirillä)

Esperanto

Substantiivi

kapo (yks. akk. kapon; mon. kapoj, mon. akk. kapojn)

1. pää

Kroatia

Substantiivi

kapo

1. yksikön vokatiivimuoto sanasta kapa

Viro

Lyhenne

kapo

1. (arkikieli) kaitsepolitsei – suojelupoliisi
2. (arkikieli) kaitsepolitseinik – suojelupoliisissa työskentelevä poliisi

Etymologia

• lyhennesana

Lähteet

• Eesti-soome sõnaraamat / Paul Kokla et al. – Tallinn : Valgus, [1990] 2007.

• Eesti keele seletav sõnaraamat / Eesti Keele Instituut ; toimetanud Margit Langemets ... et al. . Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2009.

Verkkoversio: EKSS "Eesti keele seletav sõnaraamat"