coin

Englanti

Substantiivi

coin (monikko coins)

1. metalliraha
2. kolikko

   Coin is usually a piece of hard material, usually metal or a metallic material.

Ääntäminen

• IPA: /kɔɪn/
• X-SAMPA: /kOIn/

Etymologia

muinaisranskan coigne, "kiila, meisti" << latinan sanasta cuneus

Liittyvät sanat

• paper money
• banknote

kolikko

Sanaliitot

• meme coin

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	coins
part. prees.	coining
imp. & part. perf.	coined

coin

1. keksiä, sepittää (erit. sanonta, termi)

Ranska

Substantiivi

coin m. (monikko coins[luo])

1. kiila
2. meisti
3. nurkka, kulma
4. kulmakunta, kortteli

Aiheesta muualla

• coin Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)