daisari

Suomi

Substantiivi

daisari

1. (slangia, tavallisesti monikossa) naisen suuri rinta

   Silmien alla on jotain mikä minua miellyttää, siellä on daisarit. (Juice Leskisen laulusta "Daisarit")

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	daisari	daisarit
genetiivi	daisarin	daisarien daisareiden daisareitten
partitiivi	daisaria	daisareita daisareja
akkusatiivi	daisari; daisarin	daisarit
sisäpaikallissijat
inessiivi	daisarissa	daisareissa
elatiivi	daisarista	daisareista
illatiivi	daisariin	daisareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	daisarilla	daisareilla
ablatiivi	daisarilta	daisareilta
allatiivi	daisarille	daisareille
muut sijamuodot
essiivi	daisarina	daisareina
translatiivi	daisariksi	daisareiksi
abessiivi	daisaritta	daisareitta
instruktiivi	–	daisarein
komitatiivi	–	daisareine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	daisari-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-