eli

Suomi

Konjunktio

eli

1. (rinnastuskonjunktio) elikkä, alias, toisin sanoen

   Tämä puu on mänty eli petäjä.

   Hän tulee tänne maanantaina eli ylihuomenna.

2. (murteellinen) tai, vai

   Matti eli Pekka menköön heti isälle avuksi.

   Lähdetkö mukaan eli et?

Ääntäminen

• IPA: /ˈeli/
• tavutus: e‧li

Etymologia

Laina kantaskandinaavista tai muinaisruotsista (aella, aellar, vrt. nykyruotsin eller) tai nominivartalon e- vanha sijamuoto tai johdos (e-+-li(k), vrt. mikäli). Eli- ja tai-sanojen ero on keinotekoinen.^[1][2] Kaisa Häkkisen mukaan ensimmäinen selitys on uskottavampi^[3].

Käännökset

1. elikkä, alias, toisin sanoen

englanti: or, in other words, that is (i.e.) espanja: o sea, es decir hollanti: ofwel italia: cioè, in altre parole kroatia: to jest, ili, odnosno latina: sive, seu, vel, id est portugali: ou, ou seja

ranska: ou ruotsi: eller saksa: oder, beziehungsweise tšekki: aneb ukraina: або, тобто venäjä: или, то есть viro: ehk

Liittyvät sanat

• tai
• mutta
• vaan

Synonyymit

• elikkä
• (lyhenne) l.

Anagrammit

lei, lie

Aiheesta muualla

• eli Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

eli

1. indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä elää

Ido

Pronomini

eli

1. (persoonapronomini) he
2. (demonstratiivinen) ne

Meänkieli

Konjunktio

eli

1. tai